näkymä vehreään joen uomaan ja vuoristoon espanjassa — Arroyo Hondon viereinen polku oli lempikävelyitämme viime talvena Benalmádenassa. Tässä polun alku marraskuussa.

Benalmádenan kaupunki sijaitsee Aurinkorannikolla Mijas-vuoriston rinteellä, ja vuorelta valuu jokia kohti Välimerta. Joet ovat ajan saatossa kaivertuneet rotkoiksi. Sen ansioista kaupunkiin on jäänyt paljon vehreitä paikkoja, koska rotkojen rinteet eivät ole helpoimpia rakennuskohteita. Käsittääkseni Espanjassa kukaan ei voi omistaa joen pohjia eikä muitakaan vesialueita, joten siksi kuivat jokiuomat ja niiden vierustat ovat usein hyviä kävelykohteita.

Viime talvena yhdeksi suosikkikävelypaikaksemme tuli yksi pieni polku Arroyo Hondon varrella. Arroyo tarkoittaa eräänlaista jokea tai virtaa ja hondo tarkoittaa syvää.

Taisi olla niin, että tuijottelin taas kerran tietokoneella Google Mapsin satelliittinäkymää ja huomasin arroyon viereisen polun. Siispä suuntasin sinne autolla koirien kanssa. Ensinäkymä erittäin vehreään jokirotkoon ja sen takana avautuvaan vuorimaisemaan oli vaikuttava. Polun alku kartalla.

Joen varren ruokojen takaa voi löytää tällaisia vehreitä ja kauniita kohtia.

Tässä ei kesäisin varmaankaan virtaa vettä lainkaan, mutta tällaiset alueet auttavat varmasti laskemaan korkeita kesälämpötiloja.

Polulla oli harvoin muita, ja Alma sai tallustella vapaana.

Polku on tasaista kulkea ja siksi helppo sokean Alman kävelyttämiselle.

Vehreä lyhyt sivu-uoma

Arroyo Hondolla on lyhyt sivu-uoma, joka on erityisen vehreä. Sitä kun kävelee parikymmentä metriä, on kuin olisi eri paikassa, jossain viidakkomaisessa. Kuljettavan uoman lopussa on kohta, johon virtaava vesi on jättänyt roskia ja kohta uoma muuttuu läpikulkemattomaksi. Vehreän sivu-uoman sijainti.

Joen ja sen vehreän sivu-uoman yläpuolella on asuinalue

On aina jännä huomata, miten yksi paikka onkin lähellä toista. Tällaisessa erittäin epätasaisessa, mutkittelevassa ja rotkoisessa ympäristössä näitä asioista ei ole ihan niin helppo tajuta kuin tasaisessa Suomessa.

Olin kartalla huomannut mielenkiintoisen asuinalueen, jonne pääsy on kuitenkin estetty portilla. Yllätykseksi asuinalueen ulkolaidalla, vähän asuntojen takapihoilla, olikin pieni ulkoilualue, jonne pääsyä ei ole suljettu, koska sen päässä oli sähkötorni. Tuolta väylältä pääsimme katsomaan Arroyo Hondon kävelypolkujamme kymmenen metriä yläpuolelta. Polun alkupää kartalla, tuolla on paras pysäköidä sairaalan viereiselle pysäköintialueelle, jossa toisinaan on rahastaja.

Takapihojen ja vehreän sivu-uoman välissä on kulkuväylä.

Oli jotenkin jännä, että kävelyreittimme yläpuolelta avautui ihan omanlaisensa näkymä, ihan uusi perspektiivi alueeseen.

Melkoisen jyrkälle kohdalle arroyon viereen oli tämä asuinalue rakennettu. Alapuolella näimme kävelypolkumme.

Eihän täältä yläpuolelta voi kuin arvata, että alapuolella pöhkeikköjen piilossa on joenuoma. Näistä näkymistä ei voi tietää kulkeeko siellä polkua vai ei.

Hieman tuli tunkeileva olo takapihojen vieressä kävellessä.

Mutta kulkemisemme ei vaikuttanut olevan epäasiallista ja juttelimme joidenkin asukkaiden kanssa, kun heitä näimme.

Puistikko asuinalueen vieressä

Tuossa lähisöllä Arroyo Hondon yläpuolella on ihan pieni puistokin. Kartalta katsoin, että sinne olisi pääsy suljettu, mutta siinä olikin ihan yleisölle avattavissa oleva portti. Puiston sisäänkäynti kartalla.

Oli yllätys, että puistoon oli vapaa pääsy.

Yritys kulkea joen pohjaa ylempänä

Testasimme kulkea Arroyo Hondolle ylemmästä kohdasta täältä. Joen vierellä ei kulkenut polkua kuin hetkittäin ja jouduimme kulkemaan rosoista joen pohjaa. Olisimme halunneet yrittää päästä kulkemaan perusreitillemme asti, mutta lopulta kulku kävi turhan ikäväksi.

Näkymä merelle päin kohdasta, josta lähdimme kulkemaan alas joelle.

Näytti lupaavalta, kun joelle kulki tällainen väylä.

Tällaisessa kohdassa pystyimme jotenkin kulkemaan joen penkalla.

Tässä kohtaa taisimme luovuttaa, kun kulku olisi käynyt ikävämmäksi ja alkoi pimeäkin tulla.

Bongasin joen pohjalta sellikän, joita olen nähnyt vain Espanjassa.

Joen uomaa alaspäin

Kun kokeilimme marraskuussa tarpoa Arroyo Hondon peruskävelypolultamme jokiuomaa alaspäin, oli siellä paikoin ikävämpää kulkea, emmekä kokeilleet toiste.