Barranc de Biniaraixin kävelyreitti Mallorcan Sóllerissa

Mallorcan parhaan kävelyni tein toisena patikkapäivänäni, jolloin lähdin Sóllerin keskustasta kohti Barranc de Biniaraix -rinnettä. Lähdin liikkeelle hyvissä ajoin 9.30 ja takaisin hotellilla taisin olla kello kolmen aikoihin. Lue ensimmäisestä kävelypäivästä: Kävely Mallorcan Sóllerin rinteillä >> Sóllerista Biniaraixiin Sóllerin keskustasta kannattaa bongata GR 221 -reitin kylttejä, jotka johdattavat oikeaan suuntaan kaupungista itään. Minua auttoi myös…

Kävely Mallorcan Sóllerin rinteillä

Valitsin Mallorcan kohteekseni Sóllerin kaupungin saaren pohjoisosissa, koska arvelin siellä olevan hienot kävelymaisemat Serra Tramuntana -vuoriston rinteillä. Minulla oli kaksi päivää aikaa kävellä ja ensimmäisenä kävelypäivänä suuntasin kaupungista länteen. Ensin kävelin hieman kohti Deian kaupunkia ja sitten jatkoin GR 221 -polkua rannalle alas Refugi de Muletan pysähdyspaikan kautta Port de Sollerin rantakohteeseen. Lue Sóllerin kaupunki…

Matkavalmistelut lyhyelle Mallorcan patikkamatkalle

Talven piristykseksi varasin viikonloppumatkan Mallorcalle tammikuuksi. Tiedän ettei siellä ole talvisin erityisen lämmintä, mutta ainakin on lämpimämpää kuin Helsingissä. En etsi mitään rantalomaa, vaan sen sijaan halusin päästä johonkin eurooppalaiseen luontokohteeseen. Tajusin etten välttämättä halua millekään kaupunkilomalle, koska mitäpä minä jossain kaupungissa. Kaupungissa kävisin lähinnä syömässä ja sitten miettisin jos jonnekin museoon menisin. Ennen kiertelin…

Torronsuon kansallispuisto Hämeessä

Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot sijaitsevat lähellä toisiaan: Torronsuon Kiljamon parkkipaikalta Liesjärven Pirttilahden parkkipaikalle on matkaa 21 kilometriä. Yhdistimme viime syyskuussa vierailut samalle viikonlopulle. Lauantaina kävelimme Liesjärven Kyynäränharjulla ja sunnuntaina Torronsuon 10 km pituisella  reitillä. Puuttomat suot ovat lempimaisemaani ja Torronsuolla kasvusto oli upeimmillaan ruosteen punaista, kirkkaan oranssia ja heleän vihreää. Torronsuolla on vain yksi rengasreitti…

Liesjärven kansallispuisto koirien kanssa

Metsäpoluilla vietetty aika on parasta aikaa. Menin itsenäisyyspäivänä lomalle Liesjärven kansallispuistoon kolmen koirani kanssa. Sinne on Helsingistä alle kahden tunnin ajo. Kävimme koko porukalla siellä syyskuussakin, mutta nyt tuli tallattua eri reittejä. Minua mietitytti miten pärjään yksin kolmen koiran kanssa metsäpoluilla ja autoillessa, normaalisti retkeilen puolisoni kanssa. Metsässä liikkuminen on paljon helpompaa, koska koirat etenevät paljon…

Hossan kansallispuistossa koirien kanssa matkailuautolla

Kävimme Hossan kansallispuistossa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajamailla kesinä 2018 ja 2017. Sinne meitä vetivät patikointireitit korkeilla harjuilla kirkasvetisten järvien rannoilla. Teimme matkailuautolla kolmen koiran kanssa noin viikon pituisen reissun. Koirien takia ja varmaan muutenkin minua nykyisin kiinnostaa matkailussa ruoan lisäksi lähinnä luontokohteet ja päiväpatikointi. On tärkeää päästä tarjoamaan koirille kivaa tekemistä. Ne hyppäävät matkailuautoon superinnokkaina…

Retkikohteet Hossan lähellä Kainuussa

Viime kesänä matkalla Hossan kansallispuistoon pysähdyimme Suomussalmen jälkeen 843-tiellä parissa hienossa paikassa. Kylmäjärven rannan pysähdyspaikan valitsimme sattumalta, kun katselin kartasta sopivaa paikkaa jäädä matkailuautolla yöksi. Kalmosärkästä taas saimme tiedon Metsähallituksen esitteestä, jonka poimin Kuhmon Petolasta. Kylmäluoman retkeilyalue taas sijaitsee hitusen Hossaa pohjoisempana. Lintutornit ja pitkospuut Kylmäjärven soisella rannalla Pysähdyimme etelästä tullessa aivan tien viereen parkkipaikalle…

Useita lähekkäisiä retkikohteita Kainuussa

Sen sijaan että kesäreissulla ajelisi ristiin rastiin Suomea, voisi olla mukavampaa keskittyä yhteen alueeseen kunnolla. Tähän tulokseen tulin tänä kesänä, kun ajelimme matkailuautolla Pohjois-Savosta Etelä-Lappiin. Jos olisimme tienneet reissun typistyvän viikon pituiseksi, olisimme jääneet koluamaan kohteita pienemmällä alalla. Olisimme käyttäneet enemmän aikaa rentoutumiseen ja patikoimiseen ja ajaneet vähemmän. Havahduin luontomatkailuun noin 30-vuotiaana, kun reissasimme Uudessa-Seelannissa. Siellä…

Hiidenportin kansallispuisto Kainuun etelärajalla

Hiidenportin kansallispuiston pääjuttu on alueella oleva Hiidenportin rotko. Lähimmäksi sitä pääsee puiston pohjoispuolen Palolammen parkkipaikalta, josta on ehkä jotain kilometrin matka rotkolle. Sinne kuljetaan vanhassa metsässä ja kulku sinne ei ole ihan tasaista, joten kolmen kilometrin lenkki sinne ja rotkon toista puolta Kovasinvaaran kautta takaisin oli meille ihan tarpeeksi kovassa helteessä. Tuo on hyvä kävely…

Tiilikkajärven kansallispuistoon matkailuautolla koirien kanssa

Kävimme Tiilikkajärven kansallispuistossa Pohjois-Savon ja Kainuun rajalla viime kesänäkin ja nyt menimme uudestaan sen ollessa sopivasti matkan varrella pohjoiseen mennessä. Emme etukäteen tienneet olemmeko reissussa viikon vai yli kaksi viikkoa, joten fiilisten ja säiden mukaan mentiin. Käveleminen Tiilikkajärvellä Tiilikkajärvi on siitä ihmeellinen järvi, että kapea harju halkaisee sen pituussuunnaltaan sen lähes kahtia. Pohjoisniemeltä lähtee noin…

Lyhyt kävelyreitti Mijas-vuorella Aurinkorannikolla

Mijas-vuori on helpoin patikkapaikka Aurinkorannikolla lomaileville ihan Fuengirolan ja Torremolinoksen rantojen kupeessa. Mijas Pueblon kylästä voi lähteä esimerkiksi kahden tunnin pituiselle rengasreitille vuoren rinteille, kuten me teimme helmikuussa. Fuengirolan keskustasta kulkee bussi M122 Mijas Pueblon kylään Mijas-vuoren rinteelle 17 minuutissa päiväsaikaan noin puolen tunnin välein. Kylässä on nättejä kujia ja valkoisia taloja, mutta tärkein asia…

Isojärven kansallispuisto Keski-Suomessa

Vietin helatorstaiviikonlopun Isojärven kansallispuistossa Keski-Suomen Kuhmoisissa. Kansallispuiston logossa on majava ja sieltä löytyykin majavanpesiä ja -patoja. Kun kävelee Lortikanvuoren luontopolun (3 km) vastapäivään, kokee yllättävän majavantekeleen. Polku kulkee mäkeä ylös puron vierestä ja ylhäällä onkin majavien aikaansaama lampi. Vesi on peittänyt metsää ja mättäitä. Ei Suomessa järvet sijaitse tällä tavalla mäellä, vaan aina purojen alapäässä….

Kävely Mango Baylle Thaimaan Koh Taolla

Kävely on sukeltamisen lisäksi toinen hyvä harrastus Koh Taon saarella Thaimaassa. Saimme vihdoin käveltyä saaren pohjoisimmalle rannalle Mango Baylle, Ao Muangille. Aiemmin olemme menneet vain näköalapaikalle (Mango Viewpoint), joka sijaitsee hieman korkeammalla kuin korkein kohta, jonne pitää taivaltaa matkalla Ao Muangille. Sitten kerran piti mennä rannalle asti mopolla, joka ei jaksanut kantaa ylämäkiä kahta ihmistä….

Mount Egmont Taranaki -vuori Uudessa-Seelannissa

Uudessa-Seelannissa on pari klassisen tulivuoren muotoista vuorta. Yksi on Ngauruhoe Tongariro National Parkin vuorijonossa ja yksi on yksikseen irrallaan muista vuorista pohjoissaaren luoteiskulmassa sijaitseva Mount Egmont, jonka maorinimi on Taranaki. Vuorella on hyviä kävelyreittejä ja näköjään siellä voi myös talvisin (eli meidän kesäaikaan) myös lasketella. Me kun kävelimme hiljaisena olevan hiihtokeskuksen ohi. Yksi ikävä juttu…

Vesuviuksella pääsee patikoimaan vain pätkän

Jos minun olisi pitänyt päättää, olisinko mennyt Vesuviukselle vai Napoliin, olisin varmaan valinnut Vesuviuksen. Tulivuoret kiinnostavat. Mutta matka sinne oli vähän pettymys. Olin kuvitellut pääsevämme kävelemään laavakivien välissä mutkittelevaa polkua Vesuviuksen rinteillä. Mutta se ei ole siellä meininkinä. En oikein löytänyt mitään tietoa patikoinnista Vesuviuksella ja tämän kirjoituksen mukaan kaikki alempaa vuorelta lähtevät polut olisi…

Cinque Terre osa 5: kävely Manarolasta Cornigliaan ja Riomaggiore

Tähän asti olimme kävelleet Cinque Terressä polkuja pohjoisesta etelään, mutta nyt otimme suunnan etelästä pohjoiseen Manarolasta Cornigliaan. Tämä siksi, että menimme aamupäivällä Manarolaan tarkistamaan, josko edes joku helpoista rantareiteistä (sininen numero 2) näiden viimeisten kylien välillä olisi sattumoisin auennut. Ei ollut ja kyse näyttää olevan isommastakin korjaustyöstä. Kuten ounastelimme, meidän piti ottaa reitti, joka kulkee…

Cinque Terre osa 4: kävely Vernazzasta Cornigliaan ja Bonassola

Jatkoimme seuraavana päivänä matkaamme siitä, mihin edellisenä päivänä oli jääty, eli otimme junan Levantosta Vernazzaan, josta lähdimme kapuamaan kohti Cornigliaa. Tämäkin reitti oli sininen polku numero 2 ja sen kulkemisesta piti maksaa vitonen. Jos yhtenä päivänä kävelee monta sinistä polkua, selviää käsittääkseni yhdellä maksulla tai pitää ostaa kävelypassi. Oli hurjan kuuma heinäkuinen päivä ja pelkkä…

Cinque Terre osa 3: kävely Monterossosta Vernazzaan

Monterossosta suorin polku Vernazzaan oli maksullinen ”sininen polku” numero 2. Se lähti Monterosson rannan eteläpäästä vähitellen ylöspäin. Jonkinmoisen nousun jälkeen tuli koppi, jossa viiden euron maksu piti maksaa. Vaikka kyseessä oli ”sininen polku”, niin se ei ollut mitenkään helppo kavuta. Kun nämä siniset polut Corniglian ja Riomaggioren välillä olisivat (nyt ne olivat kiinni) korkeusvaihteluiltaan vähäisiä,…

Cinque Terre osa 2: kävely Levantosta Monterossoon

Kävely Levantosta Monterossoon ei ehkä ole osa tyypillisimpiä kävelyitä Cinque Terressä. Tällä polulla olikin hieman vähemmän muita kulkijoita kuin Cinque Terreen kuuluvien kylien välillä. Kansallispuiston kävelyreitti numero 1 lähti Levantosta ja matka oli maisemiltaan ehkä kävelemiemme polkujen vaihtelevin. Levanton rantatieltä lähti kivirappuset ylös ja kohta pääsimme katselemaan Levanton rantaa ylhäältä päin viinipensaiden siimeksestä. Välillä polku kulki…

Cinque Terre osa 1: Levanto ja Cinque Terre yleisesti

Heräilin Eurolinesin bussissa Torinossa muutaman tunnin unien jälkeen. Milanon rautatieasemalla tapasin puoliskoni, jonka kanssa aloitimme kolmen viikon Italian matkan. Jätettyämme kamat rautatieaseman säilytykseen pyörimme pari tuntia Milanossa, josta emme kuitenkaan innostuneet. Venetsian päätimme jättää välistä, koska se poukkoaisi reitistämme. Palasimme siis rautatieasemalle ottamaan seuraavan junan Levantoon Cinquen Terren maisemiin. Cinque Terre koostuu viidestä kylästä, jotka…

Calanquesin kansallispuisto Ranskan Marseillessa

Suuntasin Ranskan etelärannikon Marseilleen, koska minun piti muutenkin matkata kohti Italiaa. Marseillen valitsin, koska siellä sijaitsee Calanquesin kansallispuisto. Olin nähnyt pari kuvaa ja lukenut tästä Ranskan rannikolla sijaitsevasta uudesta kansallispuistosta Norwegianin lentoyhtiön lehdestä (oli muuten kerrankin muille kuin bisnesmatkaajille suunnattu lentoyhtiön lehti), jonka toukokuun numerossa esiteltiin hienoja luontokohteita, joissa on harrastettu fyysisiä itsensä ylityksiä. Siihen…

Koli ja Herajärven kierros

Koli kuulunee suomalaisten pakollisiin pyhiinvaelluskohteisiin. Kolin maisemissa voi ehkä saada jotain tolkkua siihen, miksi ikinä kukaan on näille leveysasteille muuttanut. Korkeilta kallioilta avautuvat vesistömaisemat saarineen on henkevä kokemus. Jos matkustaa Kolille asti, kannattaa sinne jäädä ainakin pariksi päiväksi patikoimaan. Rengasreitit ovat parhaita, kun paluupiste on sama kuin aloituspiste. Kolilta lähteekin tällainen Herajärven kierros. Kävelin noin…

Alas Fujivuoren rinnettä

Fuji on kuvauksellinen ja klassisen muotoinen tulivuori. Kaikki tulivuorethan eivät suinkaan ole kartiomallisia kukkuloita, vaan ne voivat olla epämääräisiä möhkäleitä, joiden kraateria ei hahmottaisi helikopteristakaan. Matkustin Fujille Japanin reissullani 2010 suoraan sen eteläpuolella olevalta Hakonen alueelta. Otin Hakonesta bussin kohti Fuji-Yoshidan pientä kaupunkia Fujin juurella. Vielä bussissa yritin päättää, missä jäädä pois kyydistä. Fujille johtaa…

Tatravuorilla ja Zakopanessa

Syksyn 2009 Euroopan asuntoautoreissu alkoi Puolasta. Gdanskin, Sopotin, Malborkin, Varsovan ja Krakovan jälkeen auton nokka kääntyi kohti Zakopanea ja Puolan ja Slovakian välissä olevia Tatravuoria. Enpä tiennyt mitään näistä vuorista etukäteen ja oli yllätys päästä mielettömiin maisemiin. Taisimme ottaa Zakopanesta minibussikyydin Kuzniceen (matkan voisi kävelläkin jo ehtii), josta otimme gondolihissin Kasprowy Wierch -huipulle (1987 metriä)…

Tongariro Crossing on suosituin päiväreitti Uudessa-Seelannissa

Uuden-Seelannin pohjoissaarella olevassa Tongariron kansallispuistossa on maan suosituin päivässä käveltävä patikkareitti. Pohjoissaari on vähemmän vuoristoinen kuin eteläsaari, mutta sielläkin keskellä saarta kohoaa nämä vuoret, joissa on kaksi vanhaa tulivuortakin. Ajoimme edellisenä päivänä Taupo-järveltä Tongariron kupeessa olevaan Whakapapan kylään. Leirintäalue sijaitsi ihan kylässä, jossa oli myös keskus, josta sai tietoa seudun kävelyreiteistä. Siellä selvisi, että suosituin…

Plitvice on ehkä Euroopan kaunein paikka

Plitvicen kansallispuisto Kroatiassa on upea paikka ja mietinkin, että se saattaa olla kaikista hienoin. Yleensä parhaimpiin luonnonkohteisiin kuuluu jokin upea vesielementti tai vuorimaisemaa. Plitvicessä on lammikoita, puroja ja putouksia jokilaaksossa kukkuloiden välissä. Tämä vesi on oikeastaan joki, joka on erikoisesti syöpynyt jokilaaksoon moniin eri tasoihin. Alaspäin virtaavan joen sijaan yläjuoksulla on järvi, josta vesi valuu…

Patikointireitteihin mallia Uudesta-Seelannista

Patikointi on asia, jota haluaisin harrastaa Suomessa enemmän. Autottomana helsinkiläisenä suuntaan joskus kävelemään Luukkiin ja Nuuksioon tai mukavasti metrolla Itä-Helsinkiin Mustavuorelle ja Uutelaan. Kesäisin on yritystä lähteä muualle Suomeen edes kerran kesässä retkeilemään jonnekin metsän keskelle uusille reiteille. Tavoite on yksi uusi kansallispuisto vuodessa. Innostuin Suomen metsiin suuntamisesta viitisen vuotta sitten Uudessa-Seelannissa, jota pidän patikkamatkailun…

Koitajoen retkeilyalueella kyiden seurassa

Koitajoen retkeilyalue sijaitsee ihan itärajalla Ilomantsista koilliseen. Sieltä johtaisi polku Suomen ja EU:n itäisimpään pisteeseen, mutta rajavyöhykkeelle pitäisi hakea lupaa kai paria päivää aikaisemmin jostain. Erityistä alueessa on ehkä tuo poluilta ajoittain avautuva jokimaisema. Me suuntasimmme Koitajoelle Petkeljärven kansallispuistosta. Tarkoituksemme oli mennä karttakirjassamme näkyvän Koivusuon luonnonpuiston alueelle, mutta emme löytäneet sinne tietä eikä mitään kylttiä…

Petkeljärven kansallispuisto Pohjois-Karjalassa

Suomen itäisimmässä kansallispuistossa Petkeljärvellä harjut ovat se juttu. Siellä pääsee kävelemään kapeilla ja korkeilla mäntyisillä harjuilla, joiden molemmin puolin on järveä. Tällaisten harjujen laella kulkee polkuja useammassa kohdassa. Lisäksi on avaraa mäntymetsää, järviä ympäröivine mäkineen ja vähän nevaakin. Kansallispuisto on aika pieni ja sen saa hyvin kierrettyä päivässä tai parissa. Tavoitteenani on ollut tutustua uuteen…

Vierailu Kalajoella

Torniosta lähdimme ajamaan Kalajoen suuntaan ja yöksi jäimme Pattijoelle pysähdysalueelle, jonne oli myös opaste Hummastinvaaran patikointireiteille. Metsikkö oli aivan ihanaa hiekkaista mäntykangasta ja siellä oli merkittyjä viiden, kymmenen, viidentoista ja kahdenkymmenen kilometrin pituisia reittejä. Maasto oli täynnä erinäisiä polkuja ja poikkesin sinisellä merkityltä 5 km reitiltä muille poluille, koska olisin tarvinnut kumppareita reittiä seuratakseni. Lopulta…

Cockscomb Basin Wildlife Sanctuary 10.-11.4.2012, jaguaarien suojelualue

Belizen busseissa oli kuskin lisäksi aina rahastaja, joka matkan aikana sääti kaikenlaista muutakin, kuten siirteli pakaaseja. Heidän avullaan onnistuimme aina jäämään pois missä pitikin, tällä kertaa piti päästä bussista ulos Placencian ja Dandrigan välissä paikassa nimeltä Maya Center, josta pääsi Cockscomb Basin Wildlife Sanctuaryyn. Belizen mayakansalla oli tapana asuttaa Belizen sisämaata, jossa sai olla rauhassa….