Pidän ristiriitaisena sitä, jos samat ihmiset matkoillaan ihailevat kalaloistoa snorklaten ja sukeltaen sekä osallistuvat näiden kalojen vähentämiseen syömällä niitä. Harvassa ovat hyvät sukelluspaikat, joissa on paljon erilaisia kaloja pikkuruisista isoihin.

Ainakin Thaimaan Koh Taon saarella vahditaan, ettei siellä myydä hainlihaa tai muitakaan haituotteita. Siten sukellusyhteisö ja -ammattilaiset ovat saaneet vaikutettua. Valitettavasti Koh Samuilla haita on myynnissä runsaasti. En tiedä mitä liikkuu sellaisen ihmisen päässä, joka innostuu ravintolan edessä olevista hainlihakimpaleista. On harvinaista herkkua päästä näkemään haita vesissä ja ne tulisi jättää sinne missä ne elävät.

Joskus mietin, että jos täysin teoreettisessa ja turhassa ajatusleikissä pitäisi valita suuhuni joku epävegaaninen ruokaryhmä, niin se olisi kalat ennemmin kuin lehmänmaito tai kananmunat, nisäkkäiden ja lintujen lihoista puhumattakaan. Nyt ajatus kaloistakin tuntuu hyvin surulliselta, enkä lajien säilymisen takia enää voi sanoa kenellekään kalojen olevan vähiten paha valinta eläinperäisten tuotteiden joukossa.

Kalat toki elävät yleensä aika vapaan ja lajityyppilisen käyttäytymisen mahdollistavan elämän ehkä kassilohia ja muita ahtaammin kasvatettavia kaloja lukuun ottamatta. Eettiseltä puolelta kamalinta kalojen suhteen on se, että ne joutuvat kuolemaan hitaasti tukehtumalla, koska ei niitä kukaan tai mikään kone tapa sen jälkeen kun ne on pyydetty vedestä. Tässä on turha ajatella itse katiskalla tai virvelillä pyydettyä kalaa – kuinka monen kalansyöjän kalansyönti muka rajoittuu itse pyydettyyn.

Harvan maailmankatsomus kuitenkaan rajoittuu miettimään vain yksilöiden kärsimystä ja oikeutta elää tulematta ihmisen tappamaksi. Ketä muka ei lisäksi kiinnosta se, että merien kalalajeja meinaa kuolla sukupuuttoon siksi että merestä vedetään liikaa kalaa ja ihan mitä lajeja sattuu. Mukana lähtee merihevosia, harvinaisia kalalajeja ja delfiinejä. Tonnikalat ovat erittäin uhanalaisia ja silti niitä kalastetaan.

Ja entä kun ihminen ostaa kilon verran kassilohta, niin silloin hän oikeastaan ostaa ainakin kolmen kilon edestä kuollutta kalaa, josta syö vain yhden kilon, koska lohelle on syötetty useamman kilon verran sekalaisia lajeja edustavia kaloja lihoakseen kilon. Tämä on yhtä typerää kuin muukin lihan tuotanto, jossa eläimille syötetään moninkertainen määrä ruokaa, jotta ne lihoisivat ihmisten ruoaksi. Lisäksi kalojen kohdalla ei ole mitenkään kontrollissa mitä lajeja trooliin tarttuu kalastettaessa sekä suoraan ihmisten suuhun tai kasvattikalojen ruoaksi.

Ollessani Belizessä snorklaamassa päätti samassa paikassa osa veneen kyytiläisistä harppuunakalastaa. Eli valintatilanne heillä oli se, että joko lähtevät snorklaten ihailemaan mahdollisimman useita ja erilaisia kaloja tai sitten lähtevät tappamaan näitä kaloja. Onneksi jotain turvallisuutta ajateltiin, eivätkä harppuunoijat tulleet ihan nenäni eteen tappamaan niitä kaloja joita itse etsin ihailtavakseni. Jotenkin tuntuu, että jos jokin on jossain sallittua, jotain aktiviteettia ehdotetaan ja tiedetään joidenkin sitä harrastavan, niin se on muka normaalia lähteä myös sitä tekemään. Ja ruoaksi syövät sellaisia eläimiä, joita on juuri ihailtu.

Lue sukellusaiheisia juttuja >>

Lue juttuja maailman eläimistä >>

Lue kasvissyöjänä olemisesta eri maissa >>