2. ajopäivä: Montereysta Santa Barbaraan

Carmelin jälkeen tie 1 jatkoi kulkuaan lähellä rantaa. Jotkut turistit menevät Montereyssä veneretkille valaita katsomaan, mutta me jätimme homman väliin ensinnäkin siksi että oli hirveän tuulista ja toiseksi koska homma oli kallista (vaikkakaan ei ollenkaan niin kallista kuin Norjan Andenesissa >> ). Lisäksi minä olin kovassa flunssassa, enkä olisi kestänyt merillä oloa.

Mutta näimme valaita kauempana merellä. Niitä näkyi Montereystä etelään useammissakin kohdissa. Ihan auton kyydistä merelle tuijotellen äkkäsimme kaukana klassisia pieniä vesisuihkuja, joita valaat päästävät. Sitten niitä näkyi vähän joka maisemapysähdyspaikalla merelle tiukasti katsoessamme. Selkiäkin näkyi, mutta ei pyrstöjä. Ja kaikki kaukaa. Mutta oli kiva ajatella valaiden uivan siellä vesissä. Ne olivat ehkä harmaavalaita, joita voi nähdä noilla merillä lähinnä maaliskuulle asti, tai ryhävalaita, joita alkaa esiintyä huhtikuusta lähtien.

Tuo on vähäasutuksellista aluetta ja minä näin siellä vain komeat Tyynenmeren rannat ja jänniä eläimiä. Varmasti siellä olisi ihania majapaikkoja ja upeita maisemia useammiksi päiviksi, mutta me vain ajelimme rannikon yhdessä päivässä matkalla Santa Barbaraan. Santa Barbaraan minä en sitten tutustunut yhtään flunssani takia.

Semmoista varoittaisin road trippaajille ja reppumatkaajillekin Jenkeissä, että halpaa majoitusta ei välttämättä ole olemassa. Santa Barbarassa halvin kahden hengen huone oli yli 80 euroa. Kaupungin ainut hostelli oli remontissa eikä sivujensa mukaan ota muutenkaan asiakkaikseen kuin opiskelijoita.

Suurimman osan matkasta majoituimme neljän hengen motellihuoneissa, mutta Santa Barbarassa vanhempani menivät tuttaviensa luokse. Minä olin kaksi yötä Rose Garden -motellissa puolisoni kanssa, joka sai kantaa minulle donitseja ja muita herkkuja läheiseltä Wholefoodsilta (täälläkin Wholefoods oli kävelymatkan päässä motellilta).

Alla olevat kuvat ovat kutakuinkin siinä järjestyksessä kuin olen ne valokuvannutkin.

Lue myös:
Maisemat San Franciscosta etelään >>
Santa Cruz pikaisesti Kalifornian rannikolla >>
Monterey ja Carmel Kalifornian rannalla >>

Hieno poukama Carmelin jälkeen

Big Surin maisemia

Merinorsuja, seeproja ja merisaukkoja

Big Surin eteläpäässä on suuri merinorsuyhdyskunta. Merinorsujen määrä siellä riippuu vuodenajasta, huhtikuun alussa meihin ainakin teki vaikutuksen kuinka niitä riitti täyttämään kaksi rantaa. Katso lisää kuvia jutusta Merinorsut Big Surin rannikolla Kaliforniassa >>

En tiedä määritelmää että missä Big Suriksi nimitettävä rannikko loppuu, mutta sen eteläpäässä on Morro Bayn kaupunki, jonka huomaa ainakin pohjoisesta tultaessa ajoissa, koska sen rannikolla törröttää huomiota herättävä kallio.

Kaupunki näytti olevan lomalaisten suosiossa ja näytti jotenkin huokealta, joten siellä voisi olla syytä yöpyä.

Me käväisimme siellä vain katsomassa merisaukkoja, jotka oleskelevat Morro-kallion ja sataman välisellä pienellä lahdella. Näimme saukkoja vain kauempaa, ehkä parinkymmenen metrin päästä. Mutta oli kiva taas ajatella noiden ihanan sulavien puikeloiden siellä vain elelevän.

Loppumatka kohti Santa Barbaraa