Kalifornian rannikko oli hienoa rantamaisemien osalta, kun oli poukamia, lahtia, jyrkänteitä, hiekkarantoja ja valkoisia vaahtopäitä. Samoin näkemäni eläimet olivat hieno kokemus. Mutta varsinaiset eksoottiset ja ihmetyttävät maisemat alkoivat sisämaassa Mojaven autiomaassa ja Joshua Treen kansallispuistossa automatkan viidentenä päivänä.

Joshua Tree on näppärä kansallispuisto Los Angelesista itään. Ajoimme edellisenä päivänä Santa Barbarasta Los Angelesin läpi  Yucca Valleyn kylään yöksi. Siellä on hyvin motelleja ja pian Yucca Valleyn jälkeen on yksi kansallispuiston kolmesta ajoportista. Joshua Treen puiston läpi voi ajaa ja jatkoimme matkaamme kohti Arizonan rajaa eteläportista ulos ajaen.

Puiston nimikkopuita alkoi näkymään Joshua Treen kylän holleilla käännyttyämme pois Palm Springsiin johtavalta tieltä. Puiston eteläosassahan  niitä ei ole, joten joosuanjukkien levinneisyysalue on aika rajallinen. Silti Yhdysvaltojen reissumme loppumatkasta näimme niitä myös Arizonan, Utahin ja Nevadan osavaltioiden raja-alueella matkalla Las Vegasiin ja Kaliforniassa matkalla Death Valleysta Sequoia National Parkiin. Ne vaikuttivat kasvavan joukkioittain, kuten eri kaktuksetkin, eli yhtäkkiä niitä on paljon ja sitten ei enää yhtään.

Joosuanjukat ovat kuin ylikasvaneita jukkapalmuja ja muistuttivat Uudessa-Seelannissa näkemiäni kaalipuita.

Joshua Treessa alkoivat semmoiset kaktus- ja agavealueet, joita saatiin sitten Arizonassa ajaessa ihailla. Yleensä yhdellä maatilkulla on vain yhdenlaista kaktusta. Kansallispuiston sisällä kun oli Cactus Gardenin kohta, niin siellä oli vain teddybear cholla -kaktusta, jota ei muualla puistossa näkynytkään. Se on semmoista kaktusta, joka todella pistää ja tarttuu, jos sitä hipaisee, eli tosiaan on ohuet terävät päät piikeissä.

Kansallispuiston pohjoispuoli on Mojave Desertiä ja etelässä Colorado Desertiä ja kasvillisuus ja maasto siinä tosiaan muuttuu vähän. Joosuanjukkia on vain Mojaven alueella.

Joshua Tree oli mielestäni upea ja siellä olisi kiva joskus tallailla pidempään. Nyt huhtikuussa siellä oli paikoin kuuma t-paitakeli, mutta muuten pitkähihainen oli vielä tarpeen ja monin paikoin tuuli ikävästi. Otin siellä valtavasti kuvia ja tässä alla niitä sitten riittää maisemista ja kaktuksista.

Hidden Valley

Nallekaktuksia ja muita maisemia

Kauniita ocotilloja ja keidas