
Nyt kun olen viimein saanut kirjoitettua matkapäiväkirjani kolme kuukautta sitten päättyneestä reissusta, voisin vähän koostaa matkakokemustani.
Alueen tyhjyys poikkesi siitä, mitä olin ennakkoon olettanut. Koska olen reissannut lähinnä Aasiassa ja koska kuvani lattarimaista on hälyisä, niin Meksikon Jukatanin rauhallisuus yllätti heti Cancunissa. Kansa ei täyttänyt katuja, bussiasemia, busseja ja rantoja siinä määrin mitä oletin. Belize nyt varsinkin oli pieni ja vähäpopulaatioinen.

Olin kyllä lukenut jossain vaiheessa Belizen olevan kalleimpia Keski-Amerikan maita, mutta silti hinnat yllättivät. Ehkä olin odottanut, että kaikki maksaa enemmän, mutta sillä saisi laadukkaampaa. Eli että semmoinen rönttöinen budjettiversio puuttuisi. Se ei pitänyt Belizessä paikkaansa ainakaan majoituksen, ruoan ja sukellusten suhteen. Rönttöisestä laadusta piti maksaa totuttua enemmän. Kaakkois-Aasiaan verrattuna kaikki maksoi ainakin kaksinkertaisesti. Bussit olivat kyllä halpoja varsinkin Belizessä.

Ruoka oli pettymys, se oli mautonta. Jos olisin lihansyöjä, niin ruoka tuskin olisi silloinkaan maistunut, niin ankealta kaikki näytti. Etukäteen olin kuullut, että ylipäätään kasvisruokaa olisi vaikea saada, mutta ainakin noissa turistikohteissa se ei ollut yhtään vaikeaa. Se vaan ei yleensä ollut mitään erityistä, mitä sai syödäkseen. Ks. reissun ruokakuvat >>
Belize yllätti karibialaisuudellaan. Oleilimme lähinnä rannikolla ja saarilla, ja niissä nakuttivat reggaerytmit ja meininki oli laiskan raukeaa. Se oli kiva kokemus. Jostain luin, että vaikka Keski-Amerikan maaksi Belize on kalliimmasta päästä, niin karibialaiseksi se on edullinen. Ks. ihmisten ihmettelyä Placenciassa ja Sittee Riverillä.

Odotin Keski-Amerikalta ”normaalimmin” käyttäytyviä ihmisiä, joiden kanssa olisi helpompi kommunikoida kuin vaikkapa thaimaalaisten, ja odotus aikalailla täyttyi. Mutta ei niin, että aasialaiset olisivat hankalia, vaan heidän ajattelunsa taustalla vain saattaa olla minulle monimutkaisempi maailma. Yritin kyllä tuolla Amerikoissa tajuta machoilutouhua, josta en kylläkään itse juuri joutunut kärsimään. Meksikossa vanhat siististi pukeutuneet hyväkäytöksiset charmantit miehet olivat tosi liikuttavia. Heitä näki joskus kaduilla ja jossain seisoskelemassa tai penkillä katselemassa maailman menoa. Lattarimeininkiin tutustuminen jäi kuitenkin tällä matkalla vain pieneksi väläykseksi.
Etukäteen vähän jännitin, että tuleeko minulle tuolla liian vilu. Jos on tarkoitus olla paljon rannalla, merellä ja sukeltamassa, niin silloin mitkään +22-asteet eivät riitä, +30 kuullostaa paljon paremmalta. Muistaakseni en ulkosalla tainnut joutua palelemaan, mutta monesti toivoin, että olisi ollut kuumempi. Välillä varsinkin Belizessä mitä etelämmäksi mentiin, oli jo todella kuuma.

Meksikon sukellusreissuilla oli pikkuisen liian viileää vettä minulle. Käsiä alkoi sukellusten lopussa paleltamaan puuduttavan verran, mutta en semmoisten takia halunnut sukelluksia lopettaa. Mutta epämiellyttäväksi kävi. Belizessä meni jo lämpimämmin. Blue Holen kolmen sukelluksen reissulle lähdin päällekkäin puetuissa pitkässä ja lyhyessä märkäpuvussa.
Sukeltaminen oli tosi hienoa. Tuolla oli erikoista kohteita, kuten cenotet ja niistä etenkin Cenote Angelita. Blue Hole oli myös omaa laatuaan syvänä sukelluksena legendaarisen näköisessä reiässä meressä, jossa 40 metrissä on valtavia tippukiviä ja haita. Ks. sukeltamiset Belizessä, Blue Holen sukellusmatka ja cenotesukellukset Meksikossa.

Matkalla luonto kiinnosti kaupunkeja enemmän, mutta metsiin tutustuminen jäi vähemmälle, kun tutustuimme enemmän meriluontoon sukeltaen, snorklaten, meloen ja purjehtien. Uusia olentoja pääsin näkemään ainakin kotkarauskuja, pesukarhuja, valashaita ja pelikaaneja. Belize Zoossa sitten myös mm. jaguaareja ja isoja tapiireja. Ks. luontokohteita Sian Ka´anin suojelualue Meksikossa ja Cockscomb Basin Wildlife Sanctuary Belizessä.
Reissun ruokakuvat >>
Reissun matkapäiväkirja >>
Erikseen Belize-jutut >>
Erikseen Meksiko-jutut >>
2 Comments Lisää omasi