Jouduin ajamaan Wienistä Graziin. Matka ei vienyt kuin ehkä kolme tuntia, mutta ensin Wienistä poistuminen,  sitten kaistojen vaihdot autobahnalla ja suunnistaminen Grazissa oli tottumattomalle aikamoista stressiä. Kuulun niihin, joiden mielestä on aina rennompaa ottaa juna tai bussi, kuin että joutuisi itse ajamaan autoa. Sitten on ihmisiä, joiden mielestä auto tuo vapauden tunteen. Minusta se tuo paljon velvollisuuksia, huolta ja hankaluuksia. Vaikka hauskaahan tällä matkalla oli pesiytyä autoomme. Eikä tällä tahdilla keikkamatka olisi edennyt millään julkisilla.

Edelleenkin suunnistimme tienviittojen ja Lonely Planetin karttojen avulla. Mielestäni automme porukan pitäisi ottaa vallan tavoitteekseen suorittaa Euroopan kiertue loppuun ilman kunnon suunnistusvälineitä. Siinä on oma hienoutensa. Mutta Grazin kohdalla Lounarin kartta ei ollut juuri avuksemme, koska siinä ei näkynyt edes rautatieasemaa, jonka lähistöllä keikkapaikka sijaitsi.

Grazin keikkapaikka oli jonkinlainen nuoriso- ja kulttuurikeskus Explosiv. Yövyimme paikan yläkerrassa, jossa oli kaksi hostellimaista huonetta kerrossänkyineen. Oli matkan tähän asti parhaimmat yöpymisolosuhteet, kun tilat vaikuttivat vasta remontoiduilta. Oli tilaa levitellä rinkan sisältö ja nukkua lakanoissa makuupussin sijaan.

Olin aika tyytyväinen siihen, että automme artistit ovat laulaja-lauluntekijöitä bändin sijaan. En jaksaisi illasta toiseen kuunnella kovaäänisiä bändejä, olisivat ne kuinka hyviä tahansa. Hulda Huiman ja Tonikettisen jälkeinen bändi soitti nimittäin tosi kovalla. Taidan muutenkin nyt tutustua paremmin akustisen punkin ja jonkinlaisen folk rockin maailmaan.

Kuuntele Hulda Huimaa >>
Kuuntele Tonikettistä >>

Illalla ja seuraavana päivänä oli aikaa käppäillä Grazin kaupungilla. Suoraan rautatieasemalta lähti katu, Annenstraße, jota pitkin kävelemällä pääsi keskustaan, jossa oli taas toinen toistaan hienompia vanhoja taloja. Aika ihmeissäni olen tämän Euroopan kanssa, en ole aiemmilla reissuilla kiinnittänyt niin huomiota siihen, miten hienoa rakentamista ja vanhoja kaupunkeja Euroopassa on. Nykyään kiukkuunnun paljon siitä, millaisia taloja Suomessa on rakennettu viime vuosikymmenet ja rakennetaan edelleenkin. Olen alkanut palvomaan vanhaa rakentamista sen kaikessa kauneudessaan.

Grazin nimi kuullostaa mielestäni italialaiselta ja näyttäähän se sijaitsevan samalla korkeudella kuin aivan Italian pohjoisin kärki. Välimatkaa mailla on vain parisen sataa kilometriä linnuntietä. Kyllä Euroopassa on kaikki lähekkäin.

Reissun muut jutut >>