Kävelin tosi paljon ihanan kuumassa säässä. Ajauduin Bastillen alueella kävelemään Port de l´Arsenal -kanavan ja marinan vierustaa. Bastillessa on viikonloppuisin tori ja kävin vegaanibrunssilla Gentle Gourmet Cafessa. Suosittelen Bastillen aluetta etenkin sunnuntai-aamun jutuksi, kun torikin on auki ja brunssia saa klo 13 asti. Samalla voi kävellä kanavan vartta.
Jos osut Pariisiin jonkin kuukauden ensimmäiseksi sunnuntaiksi, täytyy silloin myös käydä museoissa, koska ne ovat silloin ilmaisia. Minä menin Louvreen 7.7. ilmaisena sunnuntaina. Sinne oli kahden tunnin jonot. Asetuin jonon päähän, koska en nähnyt sen luikertelevan museon koko pihan läpi. Luulin arvioidun jonotusajan 2:00 tarkoittavan kahta minuuttia…
Onneksi jonkinlainen järjestyksenvalvoja huikkasi takanani oleville ranskaksi, että tuolla on yksi ovi ihan ilman jonoa. Olin matkaoppaasta lukenut etukäteen lipun ostaneille olevan oma sisäänkäyntinsä lyhyemmillä jonoilla ja siksi tajusin jotain. Niinpa sitten pääsin hilppaamaan sisään ilman mitään jonotusta! Avosylin siitä sisäänkäynnistä ei tuona ilmaissunnuntaina ihmisiä päästetty, mutta ystävällinen setä päästi minut, koska olin liikkeellä ilman seuruetta.
Siispä kävin suorittamassa Mona Lisan ja Milon Venuksen näkemisen, jaksoin kierrellä Louvrea ehkä tunnin. Nähdessäni joitain vanhoja maalauksia mieleeni muistui Rooman matka 12-vuotiaana. Kävin silloin jossain taidemuseossa, jossa aloin melkeinpä voimaan pahoin nähdessäni tauluja lupposilmäisistä turpeista ihmisistä. Jonkin ajan kauneusihanne on ilmeisesti ollut kalvakat, miltei ripsettömät ja kulmakarvattomat kasvot, joissa silmäluomet lurpattavat ja silmät ovat hieman päästä pullistuneita. En edelleenkään kestä katsoa montaakaan tuollaista taulua. Tämäpä oli varsin sivistynyt näkemys maailman maalaustaiteen arvokkaista klassikoista…
Kuljin Seinen rannalla Notre Damelle, joka tuli nähtyä useammankin kerran, koska ravasin sen ohi kulkiessani Montparnasselta keskustaan ja toisin päin. Myös poistuessani Pariisista ravasin Seinen vartta Gare de Lyonin rautatieasemalle, jonne ei tuntunut kätevästi menevän metroja.
Päivän päätteeksi hyvä paikka on Montmartren Sacre Coeurin kirkko. Montmartren suuntaan kävellessäni näin kirkon pilkistävän rakennusten takaa ja suunnistin sinne. Sieltä avautui panoraamanäkymä Pariisiin. Jalkapallotaiteilumestari Iya Traoré kiipesi katulamppuun palloa tasapainoitellen. Rappusilla istui paljon ihmisiä maisemia ihaillen ja kylmää olutta kaupusteltiin. Kirkkokin oli upea auringossa paistatellen. Pari eri ukkelia yritti tehdä tuttavuutta ja minua ärsytti, koska en kaipaa uutta seuraa ja kannoilta karistaminen tuo pahan mielen. Jostain kuului capoeira-musiikkia ja se osoittautui pienimuotoisten capoeira-festareiden tilaisuudeksi upeassa vanhassa amfiteatterissa.
reissaustajaruokaa.com 
Ihanan kuuloinen matka Pariisiin! Siellä on kyllä aina ihan oma tunnelmansa, vaikka tungosta ja jonotusta riittäisikin. Hyvä tuuri muuten päästä Louvreen nopeasti! 🙂
Oli siel kivaa, kyllä siellä viikonkin turistina viettäisi. Jostain syystä turistimäärät ja tungos eivät haitanneet, vaikka vaikeuttikin saamaan kuvaa pariisilaisista, kun joka toinen vastaantulija oli tyyliin jenkki. Louvreen en jonottaisi kahta tuntia, joten kannattaa ostaa liput etukäteen netistä ja tulostaa (niin se kai toimii), niin välttää kahden tunnin hikiseltä jonotukselta.
Kävin Pariisissa muistaakseni vuonna 2001 ja kävelin silloin ainakin 20 kilometriä yhden päivän aikana Seinen rantoja pitkin ihan yksinäni, oli kyllä jännittävää nuorena ja ilman alkeellistakaan ranskan kielen taitoa… muistan kun kävin yhdessä kahvilassa vessassa ja minua ei päästetty sieltä ulos ennen kuin ostin jotain. Koska en osannut ranskaa ja olin muutenkin kauhuissani tilanteesta (en olisi halunnut ostaa mitään!), eteeni tuotiin väkisin maitokahvi. Ensinnäkään en ole ikinä tykännyt kahvista enkä maidosta ja eettisistä syistäkään en ole maitoa käyttänyt… se jäi kyllä juomatta, vaikka jouduin maksamaan. Mieleeni on jäänyt myös ihmiset, jotka vastasivat minulle ranksaksi kun kysyin englanniksi. Huh. Mutta rantoja pitkin kävely oli kyllä mahtavaa, näki Notre Damet, Eiffel-tornit ja sen sellaiset.