
Italian reissumme viimeisiksi päiviksi matkasimme maan poikki Bariin. Olimme pysytelleet tiiviisti länsirannikolla vieraillen mm. Cinque Terressä, Napolissa, Pompeijissa ja Sorrentossa. Nyt katsastimme kahden yö vierailulla itärannikolla sijaitsevan Barin rantakaupungin.

Luulen nähneemme Barista kaiken oleellisen yhden illan ja yhden päivän aikana. Kävelimme kaduilla, joista minulle tuli mieleen jokin Barcelonan kaupunginosa.
Rantabulevardilta löysimme siitä epätavallisen baarin, että nuoret ostivat sieltä olutta ja joivatkin sitä venelaitureilla istuen. Emme olleet nähneet minkäänlaista kaljoittelua kolmen viikon aikana, joten tämä oli pieni ero ilmapiirissä verrattuna muihin matkamme kohteisiin. Bari on sekä yliopisto- että satamakaupunki. Vaikka Barissakin käy turisteja paljon, oli siellä selvemmin muutakin elämää.
Rantakatua pitkin kävellessä löysi toisesta suunnasta vanhan kaupungin ja toisesta suunnasta hiekkarannan. Vanhasta kaupungista löytyi helpoiten ravintoloita, jotka olivat auki silloin, kun kunnon italialaiset eivät syö. Eteläänpäin ehkä kilometrin päässä vanhasta kaupungista oli ihan hyvä hiekkaranta.

Barin rannalla oli kunnon aaltojakin, mikä on minusta aika hauskaa. Meressä on tekemistä, kun antaa aaltojen vellottaa ja kun on ihan hilkulla huuhtooko aalto yli. Rannalla oli tiukat uimavalvojat ja jossain vaiheessa kaikki käskettiin vedestä pois.
Vaikka uimaranta oli ihan hieno, rantabaari ja vaihtokoppejakin löytyi, jäi ranta eniten mieleen siellä sivussa näkemästämme ruumispussista. En tiedä mitä oli tapahtunut, se ilmestyi sinne hiljalleen.
Jumalaton kuumuus

Matkustimme Sorrentosta Bariin neljällä eri kulkuneuvolla (lue millainen lipunostorumba oli >>). Aamulla otimme lähijunan Napoliin ja sieltä jatkoimme junalla jonnekin, missä puolijuoksua etsimme bussimme lähtöpaikkaa. Kun bussi saapui muistaakseni Foggiaan, koin ihmeellisen elämyksen. Nousin ilmastoidusta bussista ulos ja luulin vieressä olevan bussin olevan tyhjäkäynnillä ja puskevan kuumaa ilmaa ilmastointilaitteistaan meidän bussin viereen. Oli kumma, kun kuuma puhallus ei loppunut asemalle edetessä. No eihän se loppunut, koska 45 astetta lämmintä oli sielläkin. Kyllä mehujää maistui aseman kioskilla. Piti käydä ulkona vielä kokeilemassa, että ihanko oikeasti siellä oli semmoinen säätila. Olin ihan tyytyväinen, että meren rannalla sijaitsevassa Barissa oli illan tullen hieman vähemmän asteita.
Hostelliin eikä leirintäalueelle

Barissa emme enää majoittuneet leirintäalueelle, koska ainoalta netistä löytämältäni leirintäalueelta ei vaikuttanut olevan kunnon julkisia yhteyksiä keskustaan saati lentokentälle. Myöskään netistä lukemani arvostelut eivät antaneet hyvää kuvaa paikasta.
Etsimme siis halvimman saatavilla olevan hostellin. Jostain syystä hostelli Blablabla on vaihtanut nimensä joka vuosi viime aikoina. Rakennuksessa ei ollut mitään kylttiä eikä katuosoitteen numerokaan loistanut. Kaikenlisäksi rappukäytävään päästyämme kuljimme sen oven ohi. Sisällä oli kuitenkin kaksi mahtavaa koiraa ja lämpenimme heti. Suureksi harmiksi meidän huoneemme ei sijainnut tuossa samassa osoitteessa kuin koirat, vaan meidät johdatettiin toiseen paikkaan muutaman korttelin päähän, lähemmäksi rantaa.

Emme olisi muuten menneet Bariin heinäkuun Italian reissullamme, ellei lentomme Suomeen olisi lähtenyt sieltä. Halusimme lentää takaisin jostain etelä-Italiasta ja Air Baltic lentää Bariin Riikan kautta. Ryanair taisi ennen lentää Suomeen Sisiliasta, mutta harmi vaan ettei enää. Muutoin olisimme menneet reissun lopuksi Sisilian pohjoispuolella oleville tuliperäisille Strombolin, Vulcanon ja Liparin saarille. Nyt olisi ollut liian vaivalloista ensin matkustaa rannikkoa pitkin Sisiliaan ja siirtyä sieltä lautalla Liparille (110 euron lautalla olisi kyllä päässyt suoraan Napolista). Sitten olisi ollut sitäkin hankalampi matka Bariin läpi maan eteläkärjen. Emme halunneet käyttää viimeisiä lomapäivä 12 tunnin matkoihin ja kulkuvälineiden vaihtamiseen. Tulivuorisaaret jäivät tulevien matkojen ohjelmaksi.
Koko kesän 2013 Euroopan reissun jutut >>


Ihanan ja lämpösen näköstä!
terkuin kylmästä ja talvesta ei niin pitävä 😀
Juu, siellä oli kuuma! Paluusta on nyt pari kuukautta ja vielä pitäisi jaksaa odottaa pari kuukautta, että pääsen Thaimaahan. Ei enää jaksasi odottaa yhtään, piponkin tässä joutuu kaivamaan päähänsä Suomen pakkasia odotellessa.
Moi,terveisia italialaiselta naiselta mikä asu vaasassa-Assu kun olit sinne siksi usein suomalaiset eivät tunne Bari eikä paljon etelä Italiasta.Mun äitini on Barista kotoisin mutta asunut eri maakunnassa,Eli Basilicata mistä isäni on kotoisin.Suosittelen monta paikat pugliássa siksi Bari ei ole vältämättä turistien kaupungi tai hienoin.Pugliassa on täynnä mahtavat pikkukaupungist sekä paras rannat.Suosittelen Porto cesareo ja siellä käydä punta prosciutto rannalle,Torre Lapillo ja koko lähin alue. ( meidän suosikkin ranta on juuri punta prosciutto).Alberobello on unesco ainutlainen kaupunki missä on trulli vahna kodit, se katto on tötterö muotoinen .Otranto on kaunis pikkykylä meren rannalle,sekä THE WHITE CITY OF Ostuni.Monopoli on myös kiva ja Lecce on etelän italian Firenze kutsuttu..Voit kysyä minulta lisää jos haluat matkusta etelä italiassa.
Ciao ciao
Tekisi kyllä mieli lähteä taas Italiaan, kiitos vinkeistä! Siellä näyttää olevan ihania kohteita, joista en ole ikinä kuullutkaan. Menen kesällä Etelä-Ranskaan, ei olisi Italia kaukana…
korian:hassu ei assu 😛 sorry my finnish is not good…
Bari on kymmenen vuoden Italian lomiemme pohjanoteeraus. Pahanhajuinen, likainen, pahaa ruokaa, hengenvaarallinen ja täysin ihmishengistä ja säännöistä piittaamaton töykeä liikenne.
Olen ajanut Ranskassa, Espanjassa ja eri puolilla Italiaa, Sardinia, Sisilia Palermo mukaanlukien. Bariin tultuamme totesin, että täällä en autoa vuokraa.
Kaikki oleellinen on nähty yhdessä päivässä.
Kannattaa jatkaa matkaa. Muutaman kymmenen kilometrin päässä etelämpänä itärannikolla on ihastuttava puhdas Monopoli ja Brindisin satamakaupunki. Ja liikennekulttuuri on muuttunut lähes ruotsalaiseksi.👍
Yhteistä Etelä-Italialle on kamalat ylijuustotetut märät lössö-pizzat, joiden sulattamiseen tarvitaan buustattu itäkarjalainen ruuansulatus.
Ja Katialle vielä. Kyllä Etelä-Italiasta tosiaan löytyy upeita paikkoja, joista Alberobellossakin kävimme.
Hyvä tietää myös niistä muista hyvistä paikoista, joista emme tienneet mitään.
Bari oli meille uimarantaa lukuunottamatta kova pettymys, koska olemme tottuneet siihen, että Italiassa meillä on aina ollut upeat lomat.
Vaikuttaa tosiaan, ettei Bari ole sellainen paikka, joka kannattaisi valita reissukohteeksi, kun seutu taitaa olla pullollaan kivempia paikkoja.
Etelä-Italiassa onkin parasta valita juustoton marinarapitsa 🙂 Osa siellä syömistäni oli varmaan parasta ruokaa mitä olen ikinä syönyt. Edelleenkin haaveilen lentäväni Napoliin ihan vain syömään marinaraa.