Pain keskusta on helposti yhdessä päivässä, tai parissa tunnissa, nähty. Suosittelen majoittumaan muualla kuin Pain keskustassa, jotta paikkakuntaa näkisi enemmän. Tai ainakin yhtenä päivänä kannattaa kävellä keskustan ulkopuolelle kukkulalla olevalle temppelille, jolloin matkalla näkee kyläympäristöä ja peltoja.

Vuokrasimme Paissa mopon, kun emme halunneet mukaan järjestetyille päiväretkille. Paihin matkustamisen idea yleensä on nähdä luontoa ja lähikyliä. Tai joillekin vain maata riippumatossa, juoda kaljaa ja poltella. Polkupyörälläkin pääsee, mutta nyt arviolta +40 asteen kuumuudessa olisi ollut aika rankkaa polkea ylös mäkiä, joista monissa olisin joutunut taluttamaan pyörää.

 

 

Nähtävyydet Paista Chiang Main suuntaan

Vesiputous Nam Pembok

Ajamalla Paista Chiang Maihin menevää tietä kannattaa ensin kääntyä oikealle vesiputouksille. Huhtikuun alussa Paissa on todella kuivaa, eivätkä vesiputoukset juokse runsaina. Vesiputouksia mennäänkin katsomaan kivimuodostelmien ja vesilammikoiden takia sekä matkan varren kumpuilevien peltomaisemien takia. Chiang Main tieltä tänne käännyttyämme ajettiin hyväkuntoisen, jopa vauraan näköisen kylän läpi. Lopulta vesiputous oli mutkassa, josta sai kavuta hieman ylös.

Vesiputouksen jälkeen voisi jatkaa 45 minuutin ajon näköalapaikalle.

• Lue muita juttuja vesimuodostelmista: Kroatian Plitvice >>

Pain kanjoni

Aivan Chiang Main tien vieressä on Pai Canyonin parkkipaikka. Luulimme sieltä löytyvän vain näköalapaikan johonkin laaksoon, mutta siellähän oli ennennäkemättömiä kapeita harjuja, joita pitkin olisi voinut kävellä koko päivän. Suosittelenkin ottamaan kunnon lenkkarit, pitkät housut ja monta litraa vettä mukaan ja menemään kanjoniin koko päiväksi. Nyt minulla oli vain sandaalit ja hameen kanssa ei ollut niin kätevää kontata jyrkimpiä kohtia. Oli myös noin +40-asteista, emmekä olisi jaksaneet kävellä tunteja.

• Lue muita juttuja kanjoneista: Abiskon jokikanjoni Ruotsissa >>
  

Tha Pain kuumat lähteet

Matkalla kuumille lähteille käännytään Memorial Bridgen jälkeen. Tuo silta ei turisteille ole kovin kummoinen nähtävyys, mutta thaimaalaisille sillä on enemmän historiallista arvoa.

Kuumille lähteille pääsy maksaa 200 bahtia. Vaikka olikin kuuma, en halua jättää välistä tämmöisiä vulkaanisen toiminnan todisteita, vaikkakin täällä se ilmeni vaatimattoman näköisinä muutamina lähteinä, joiden pohjalta poreili kiehuvaa vettä. Näiden lähteiden luona haisi miedosti rikille.

Pieniltä lähteiltä virtasi kuumaa vettä alemmas lammikoihin, joihin oli tehty pohjat pyöreistä kivistä ja tasanteita puusta. Lammikoita löytyi ainakin +38-+35 -asteisina veden jäähtyessä valuessa alaspäin.

• Lue muita juttuja vulkaanisesta toiminnasta: Tulivuorihöyryt Solfatarassa Napolissa >>

 

Nähtävyydet Paista Mae Hong Sonin suuntaan

Kiinalainen kylä

Paista Mae Hong Sonin suunnassa on kiinalaiseksi kyläksi kutsuttu pikkupaikka. Pohjois-Thaimaahan muistuttaa ehkä enemmän Etelä-Kiinaa kuin Etelä-Thaimaata, ja jotkut Pohjois-Thaimaan heimot ovat samoja kuin Etelä-Kiinan Yunnanissa. Tämäkin kylä oli varmasti jonkin tietyn kansan asuttama.

Jos Pain ympäristön heimokylävierailut ovat tuollaisiin paikkoihin vain, niin sitten ne eivät ole ehkä niin tukalia tilanteita kuin olen uumoillut. Tuossa kylässä oli punaisin paperilyhdyin koristeltuja kauppoja ja ravintoloita. Turisteja varten oli rakennettu asioita, taisimme nähdä jonkun aika kitschin näköisen linnakkeenkin. Ajoimme kuitenkin vain mopolla kylän läpi näköalapaikalle.

• Lue juttuja Kiinasta >>

Mo Paening vesiputous

Kiinalainen kylä oli kätevästi matkan varrella kohti toista vesiputousta, Mo Paengia, jonne lähdimme toisena mopoilupäivänämme. Putous ei juuri yhtään virrannut ja vuolaampana aikanakin tämän vesiputouksen hienous on varmaankin monissa tasanteissa, joihin vesi valuu. Mopojen parkkialueelta oli tännekin vain ihan lyhyt kävelymatka.

Lue muut jutut Paista:
Pai – pohjoisthaimaalainen pikkukaupunki >>
Pain ruokatarjonta >>