
Jotenkin luulisi, että Koh Samet olisi pilalla. Sinne kun pääsee Bangkokista bussilla muutamassa tunnissa seitsemällä eurolla. Siitä olisi voinut tulla Phuketin tapainen, vaikkakin siihen verrattuna pienen pieni turistisaari, tai että parin tunnin matkan päässä oleva Pattaya olisi tuonut sinne vaikutteita. Mutta ei. Koh Samet on kivoimpia rantapaikkoja, joissa olen Thaimaassa käynyt.

Jonkun verran olin ennestään kuullut, että Koh Samet olisi viikonloppuisin rasittavan täynnä bangkokilaisia ja että siellä olisi ruuhkaista rannalla, tai että rannat eivät olisi hyviä. Saaren melkein koko itäranta on hiekkarantaa ja ehkä jotkut ovat jumiutuneet heti siellä pohjoisimmalle ja satamaa lähinnä olevalle Had Sai Kaewin rannalle.
Rannat hiljenevät etelään päin mennessä, mutta silti joulun aikaan rannat Sai Kaewilta Ao Pudsalle (eli Ao Tubtimille) asti olivat täysiä. Silti Ao Pudsan/Tubtimin ranta oli ehkä mukavin ja siellä oli hienoja bungaloweja ehkä 1000 bahtilla ja siitä hinnasta ylös päin.
Majoittuminen ja matkustaminen


Mutta minä en muista turisteista häiriintynyt. Kävin saarella kahteen kertaan, joulun aikaan ja tammikuussa molemmilla kerroilla lähes viikon ajan. Majoituin Ao Phain rannalla Sea Breezessä, josta sain terassillisen bungalowin 400 bahtilla (alle 10 euroa). Toisella kerralla majoituin kahteen pekkaan saman paikan huoneeseen, joka oli hieman parempikuntoinen, mutta en muista oliko halvempi vai kalliimpi. Usein halvoissa paikoissa on valittavana haluaako tunnelmallisen ja rähjäisemmän bungalowin vaiko kaakeloidun ja siten siistimmän huoneen. Nämä majoitukset eivät siis olleet rannalla, vaan muiden bungalowien keskellä ja paikka ei ole mitenkään erityisen hieno, vaan todennäköisesti paikallisen perheen melko huolettomasti pyörittämä paikka.

Koh Sametille pääsee parhaiten matkustamalla Ban Phe -paikkakunnan satamaan ja ostamalla siellä satamasta lipun lautalle. Saarelle menee kalliimpia ja nopeampia speed boateja ja halvempia ja hitaampia puulaivoja. Satamassa yritetään kovasti kaupitella majoituksia ja siellä saatetaan esiintyä ikään kuin majoitus kuuluisi ostaa jo sieltä, mutta asia ei ollenkaan sillä tavalla. Paluumatkalla satamasta voi ostaa linja-automatkan ainakin Bangkokiin. Ne lähtevät sataman vieressä kulkevan tien varrelta, vaikka ihan satamassa onkin lipunmyyntikoju.
Tunnelmia saarelta

Majapaikastani Sea Breezestä suoraan rannalle päin on Silversandin ravintola ja majapaikka, jossa iltaisin oli kovat dj-vetoiset bileet etenkin lauantaina. Siellä biletti etenkin thainuoria. Päivisin paikan ravintolan nuoret tarjoilijat puhuivat huonoa englantia, joten se oli ehkä enemmän thaiden suosiossa oleva, vaikka rannalla ottikin aurinkoa paljon venäläisiä turisteja. Rannoilla myös ruotsalaiset olivat enemmistössä.

Saarella oli erikoisen paljon koiria ja vieläpä koiranpentuja. En tiedä mitään niin ihanaa maailmassa kuin koiranpennut. Mutta näky ei ollenkaan ilahduttanut, koska se oli osoitus siitä ettei koirista pidetä huolta eli niitä ei leikata. Mitä tapahtuukaan kun kaikki joulu-tammikuussa näkemäni pennut kasvavat isommiksi? Yhtenä yönä istahdin rannalle ja syliini tuli varmaan kymmenen koiranpentua. Oli todella vaikea lähteä siitä. Seuraavana päivänä menin pentujen luo ja huomasin niiden olevan täynnä kirppuja, joita aloin nyppimään. Onneksi koirista näytti joku paikallinen perhe pitävän jokseenkin huolta, koska yksi tyttö toi minulle kirpputalkkipurkin nähdessään puuhani.

On käsittämätön ihme, että Koh Sametin on annettu säilyä niin pienimuotoisena kuin se on. Saari on olevinaan kansallispuistoa, joten todennäköisesti sen ansiosta siellä on ollut jotain rajoituksia. Silti liikenne saarella oli häiritsevää, vaikka rannan läheisyydessä oleva tie muistuttikin usein muhkuraista ja kiemuraista kärrypolkua. Tällä ajotiellä oli hankala kävellä skoottereiden ja massiivisten lavataksien joukossa. Tosiaan taksit olivat varmaankin jotain maastoajoon sopivampaa jykevämpää mallia kuin perus songthaewit. Silti ne olivat suurimmaksi osaksi hyvin turhia, esim. Ao Pudsalta kävelee satamaan 15 – 20 minuutissa.
Kustannuksia Koh Sametilla
Matka Koh Sametille ja siellä 5 yötä juuri ennen joulua:
- Kulut 5 päivältä yhteensä noin 5300 bahtia / noin 126 euroa
- Kulut keskimäärin päivässä 1060 bahtia eli noin 25 euroa
Erityisiä kuluja:
- Majoitus 400 bahtia per yö bungalowissa
- Matkat Koh Sametilta Bangkokiin 290 bahtia (lautta 50 b + linja-auto 178 b + BTS 37 b + metro 25 b)
- Matkat Pattayalta Koh Sametille 255 bahtia (songthaewit Pattayalla 25 b + pikkubussi 150 b + lautta 70 b + 10 b satamamaksu)
- Snorkkelivuokra kahtena päivänä yhteensä 100 bahtia (ei näkymiä)
- Muistaakseni lautta saarelle kallistui hieman tuosta 50 – 70 bahtista heti alkuvuonna 2014, joten nyt se saattaa maksaa 100 bahtia suuntaansa
Lue myös:
Koh Sametin ilmiöitä ja ruokatarjontaa >>

















Koh Samet näyttää ihan kivalta paikalta 🙂 On sellainen rotu kuin thai ridgeback. Niitä on Suomessakin ja niillä kasvaa ns ridge selässä väärään suuntaan. Nuo näkemäsi koirat oli varmaan enemmän tai vähemmän sen sukuisia.
Kas kas, näyttäisi tuo ridgeback olevan vanha ilmiö Itä-Thaimaan koirilla. Aikalailla itää tuo Koh Sametkin on. Useimmiten saaren koirilla oli luppakorvat, joten sinne on sitten tuotu semmoisia lemmikeiksi. Mutta Thaimaassa tosiaan näin paljon tollaisia tosi lyhytturkkisia koiria, mikä on varmasti kätevää Thaimaan säätiloissa, ellei sitten altista ihon palamiselle. Lisäksi niillä saattoi olla iho hieman rullalla shar pein tapaan ja kutsuimme niitä nahkamunakoiriksi, kun iho oli mokkamaisen nahkea…
Kävin siellä ennen tätä öljyonnettomuutta ja kun kuulin tästä niin olen välillä miettinyt miten ne sai sen putsattua… http://yle.fi/uutiset/oljyvuoto_tuhri_suositun_turistirannan_thaimaassa/6752950
Tuota asiaa mietinkin saarella, mutta jäi googlamatta. Itärannikolla ei näkynyt tuhosta jälkeäkään, mutta nyt kun luin tuon uutisen, niin sen mukaan öljy huuhtoutui rantaan Praon lahdella, joka on oikeastaan ainut hiekkaranta saaren länsirannikolla. Siellä en käynyt.