Koh Sametin ilmiöitä ja ruokatarjontaa

Rantaruoanmyyjä Koh Sametin rannalla. Tämä myi hedelmiä, mutta jotkut kuljettivat näissä papaijasalaattiaineksia valmistaakseen annokset asiakkaan silmien edessä. Toisessa korissa saattoi olla pieni grilli.

Koh Sametilla vaikuttaa käyvän aika monenlaista porukkaa. Sinne tulee thaimaalaisia ja aasialaisia turisteja, mutta ei kuitenkaan isoja kiinalaisten ja venäläisten ryhmiä kuten vaikkapa Koh Larnin saarelle. Siellä näki ruotsalaisia, suomalaisia ja venäläisiä lapsiperheitä, mutta myös nuoria reppureissaajia. Lisäksi saari kuulemma on Bangkokin expatien suosiossa, jotka eivät kuitenkaan erotu muusta ulkomaisesta biitsiväestä. Mutta jotenkin mikään turistiryhmä ei ollut silmiin pistävä ja saari sopii kaikille, paitsi ehkä luksusta, palveluita ja tekemistä kaipaavien kannattaa mennä muualle.

Kolmiotyynyt hiekalla Silver Sandin ravintolan edessä.

Kirjoitin jo yleisesti Koh Sametista jutussa Koh Samet: hieno saari lähellä Bangkokia >>. Sinne on halpa matkustaa Bangkokista ja sieltä löytyy helpommin ja halvempaa majoitusta kuin vaikkapa Koh Taolta.

Ainakaan itärannikolla ei ollut ollenkaan kerrostalomaisia hotelleja. On bungaloweja ja parikerroksisia rakennuksia.

Koh Samet olisi aivan superloistava, jos siellä olisi kunnollisia sukelluskohteita ja jos sieltä saisi vaihtelevampaa ruokaa. Sukeltamista en saarella kokeillut, koska netistä katsomani hinnat olivat korkeat. Enkä nähnyt siellä yhtään sukellusliikettäkään.
Saaren nimi

Koh Sametin rannat ovat hienoja, mutta snorklauksen ja laitesukelluksen takia sinne ei mennä.

Koh tarkoittaa Thaimaan kielessä saarta. Ja vaikka suomenkielisissä teksteissä tykätään paikkansa pitävästi kirjoittaa Koh Sametin samettisista rannoista, ei sametti taida kuitenkaan olla sametti missään muussa kielessä kuin suomessa ja saari on saanut Samet/Samed nimensä jostain saarella kasvavasta puusta.

Ainakin Koh Sametilla rannalla liikkuu hedelmien myyjiä, joten hedelmäaamiaisen voi syödä biitsilläkin. Tässä kuvassa myyjän olalla on papaijasalaatin tekotarpeet, mutta samanlaisten korien kanssa liikkui myös hedelmäkauppiaita. — Tässä kuvassa myyjän olalla on papaijasalaatin tekotarpeet, mutta samanlaisten korien kanssa liikkui myös hedelmäkauppiaita.

Koh Sametin iltaelämä

Joulun aikaan Had Sai Kaewin rannalla oli jonkunlaista joulukrääsää esillä. Neonvaloja oli kiedottu joulupukin rekeen ja kaikenlaisiin pysteihin.

Tulitaitelijat ovat varmasti jokaviikkoinen ellei jokailtainen ilmiö rannalla Koh Sametilla, kuten muillakin Thaimaan turistirannoilla. Yleisölle oli tekemistä, kun sai hypellä tulirenkaan läpi. (Katso tulipolulla steppailusta jutusta Koh Phanganin full moon partyt >>)

Satamasta lähtee etelän suuntaan kylänraitti, jonka varrella on halvemman oloisia ravintoloita sekä baareja. Saaren rannoilla oli lähinnä ravintoloita, jotka saattoivat iltaisin levittää hiekalle matot ja kolmityynyt löhöilyyn.

Menevämmät paikat olivat vähän kauempana rannasta tai kylänraitilla, josta löytyi vierekkäin suomalaisomisteinen Papa Roger´s ja toinen toimivaa wifiä tarjoava paikka, jossa tykkäsin siksi istua.

Ao Pudsalla oli kiva rennompi rantabaari.

Joulu näkyi saarella lähinnä tällaisina ilovaloina, jotka sopivat hyvin aasialaiseen makuun.

Koh Sametin nurjat puolet

Tämmöisiä muovijätekasoja katsoessa sitä miettii omia juomapullojen ostamisiaan.

Häiritsevän liikenteen ja holtittoman koirien pidon lisäksi Koh Sametin kummia puolia on se, että se on olevinaan kansallispuisto. Kylänraitin päässä Had Sai Kaewille tullessa on vartijoiden koppi, jossa pitäisi maksaa kansallispuistomaksu. Enpä oikein tiedä mihin sen maksaminen menee ja ensimmäisellä kerralla vältyin maksulta kääntymällä rannalle jo aiemmin ja jättämällä kulkematta rinkka selässä kopin ohi. Toisella kerralla kuljimme lavataksilla ja muistaakseni koppi oli silloin tyhjä.

Kävelyllä saaren keskipaikkeilta löytyi kaatopaikka, jota ei ihan ekaksi ajattelisi kansallispuistosaarelta löytyvän, kuten ei tätä määrää turismipalveluitakaan.

Koh Sametin ruoat

Joskus on kiva mässätä tempuravihanneksilla. Näissä on kylläkin vegaanille semmoinen kömmähdyksen mahdollisuus, jos taikinassa onkin käytetty kananmunaa.

Ruoka oli kovasti tyypillistä Thaimaan rantaravintolatarjontaa. Pidän kyllä kovasti kasviscurryista sekä paistetuista vihanneksista, riisistä ja nuudeleista. Mutta ihanaa olisi välillä saada halpaa thaimaalaista jay-kasvisravintolaruokaa sekä kunnollisia salaatteja ja hummusta.