Helsinkiin ilmestyi joitain vegaaneille mielenkiintoisia ruokapaikkoja sillä aikaa kun olin keväällä 2014 ulkomailla. Niitä sitten kokeilin kesällä oltuani kolmisen kuukautta Suomessa.

Minulta puuttuu valokuvat monesta ravintolasta, koska unohdin kamerani mökille.

Sen Chay

Sen Chay on vietnamilainen kasvisravintola Hakaniemessä, se sijaitsee SAK:n, Metalliliiton ja Hilton-hotellin talossa sisäpihalla. Helpoiten sinne kävelee Siltasaarenkadulta.

Söin siellä muistaakseni munakoisoa ja tofua tomaattisessa kastikkeessa, johon lisäsin paljon pöydässä olevaa chiliä öljyssä eli minä kaipasin enemmän makua. Jos kävisin Hakaniemessä töissä, niin kävisi aika tasaisesti täällä, Silvopleessä ja Sandrosilla syömässä.

Bar Sandro

Helsingissä on pari hyvää lähi-itäläistä buffetia (kuten Halikarnas ja Ani), mutta Sandron buffetlounas on kyllä ylivoimainen tuotteiden tuoreudessa, omintakeisuudessa ja esillepanossa. Ja tunnelmakin on ehkä vähemmän turkkilainen, mistä en tiedä onko se hyvä vai huono juttu, ainakin vaihtelua. Kävin Kallion Kolmannen linjan ravintolassa, joka oli lounasaikaan aika tupaten täysi. Toinen sijainti on Eirassa. Viikonloppuisin on brunssia tarjolla.

Ensinnäkin buffetiin kuulunut linssikeitto oli loistavaa, makeaa jollaisena se yleensä on parhainta. Sitten oli hyvää hummusta, munakoisotahnaa ja erilaisia maustettuja salaatteja. Tällaista ruokaa voisin syödä joka päivä.

Cafe Kokko

Erityisesti ihmettelin tämmöistä tyylikästä herkkupaikkaa kuin Cafe Kokko Katajanokalla. Vaikkei Katajanokka kuuluisikaan perusreitteihin, niin loppujen lopuksi Cafe Kokko ja Kanavaranta sijaitsevat tosi keskustassa, kävelee vain Aleksanterinkadun toiseen päähän ja siellä se suunnilleen on, ravintola Sipulin ja Uspenskin katedraalin kulman takana.

Istuin ulkona veden äärellä olevissa pöydissä ja söin täytekakkumaisen kakkupalan, muistaakseni mansikkakakun. Koska kakut olivat raakakakkuja, niin soijakermavaahdon sijaan niissä oli ihanan viileää ja pehmeää kookosvaahtoa. Enpä edes tiedä miten sellainen tehdään, mutta hyvää oli. Hintavaakin, kuten kakkupalat kai muutenkin tuppaavat Helsingissä olemaan. Yksi latte, yksi tavallinen kahvi, raakatäytekakku ja seurani syömä suolainen piirakkapala maksoivat noin 20 euroa yhteensä. Palvelu oli erityisen luontevaa, mistä tykkään oikein paljon. Suolainen piirakka ei silloin ollut niin mieleeni, mutta nämä pitsapalat ainakin näyttävät hyviltä >>

Johan & Nyström

Ennen kuin käväisin Cafe Kokossa, kävin pari kertaa sen vieressä olevassa Johan & Nyströmillä soijalattella ja raakakakulla, oikein loistavaa että niitä on sielläkin myynnissä. Kahvi oli loistavaa ja maistoin suklaaraakakakkua ja tyrni-juustokakkua, vegaanisia tietysti. Aina jos vegaanikakuissa on valinnanvaraa, valitsen yleensä jotain muuta kuin suklaata, koska sitä on niin usein tarjolla.

Kippo

Kipon kaksi frozen soy yoghurtia.

Olin syönyt vegaanista frozen jugurttia (jugurttijäätelöä vai miten sen suomentaisi?) vain kerran aiemmin Lontoossa, joten olipa ihan jännä juttu että sitä myyvä paikka oli tullut valikoimiin Helsingin Foorumiin. Kipolla on kahvila siellä ylimmässä kerroksessa ja lisäksi Iso-Roobertinkadulla.

Jätskiannoksiin saa kaikenlaista lisuketta marjoista pähkinöihin. Lisäksi saa täytettyjä leipiä vaikkapa hummuksella ja avokadolla sekä smoothieta.

Vanhat tutut

Iguana

Tykkään siitä, ettei kaikkien ravintoloiden tarvitse aina olla vaihtamassa ruokalistaansa. Jos annokset menevät kaupaksi ja saavat hyvää palautetta, niin miksei niitä voisi pitää ennallaan?

Käyn ehkä pari kertaa vuodessa syömässä Iguanassa light burriton, jonka tilaan ilman maitotuotteita (ja ilman salaatinkastiketta silloin kun muistan, en ole tarkastanut onko kastike vegaanista). Sen sisällä on paistettuja vihanneksia ja pidän sen mausta enemmän kuin Iguanan papuburriton. Light burrito on ollut ruokalistalla varmaan kymmenen vuotta ja ainakin jokin kasvisburrito jo jotain kaksikymmentä vuotta, koska söin sellaista jo yhdeksänkymmentäluvulla. Välillä minun on pitänyt pyytää, ettei sen sisällä olisi niin paljon sipulia, koska joskus puolet täytteestä tuntui olevan paistettua sipulia, mutta viime vuosina ei ole enää tarvinnut tehdä tätä pyyntöä. Kun en ota burritooni maitotuotteita (muistaakseni siihen kuuluisi kermaviiliä ja/tai juustoa) niin pyydän aina extrapaljon guacamolea. Joskus sitä tulee erillisessä kupissa ja joskus burriton sisällä.

Mount Everest

Vuosien ajan on tullut silloin tällöin haettua nepalilaisesta ravintola Mount Everestistä ruokaa. Tämä nepalilainen sijaitsee puiston laidalla Lapinlahdenkadulla. En oikein ikinä opi onko ravintolan nimi Himalaya, Mount Everest vai mikä vastaava. Viimeksi Mount Everestin take away -ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Annoimme onneksi Mount Everestille vielä mahdollisuuden, vaikka sitä edellisen kerran ruoat olivat mauttomia ja niiden saaminen kesti ehkä 45 minuuttia.

Muita tuttuja

Muita ravintoloita, joissa tykkään käydä Helsingissä:

• • kasvisravintola Silvoplee (vaihtanut Hakaniemessä tilojaan kivempiin ja tilavampiin). Aina loistavaa ruokaa, jota tulee lastattua liikaa. Hinta määräytyy annoksen painon mukaan.
  • Soi soi. Loistavia pita-annoksia hyvin maustein Sörnäisten Vaasankadulla.
  • Orchid, oikein hyvää thaimaalaista Kampin keskuksessa
  • Bamboo Center (ruoka siellä on taas nykyään hyvää vaikka välissä tuntui olevan aikoja, jolloin soossit eivät olleet niin hyviä). Vähän toisenlaista ruokaa kuin thairavintoloissa tai kiinalaisissa, sanovat itseään malesialaisia erikoisuuksia myyväksi.
  • Empire Plaza. Kampin keskuksen kiinalaisen paistettuja munakoisoja on aina joskus saatava siellä.