
Tosiaan tultiin aurinkoiseen Kaliforniaan – Los Angelesin lämpötilat olivat kymmenen astetta kuumemmat kuin tuohon aikaan vuodesta yleensä. Olin odottanut semmoisia alle +25-asteen tiloja, jolloin minulla yleensä tulee vilu varjoon mennessä. Sen sijaan päivisin oli reippaasti yli +30-asteista. Iltaisin sentään tuli viileä, farkut ja huppari -keliä, ja viileämpääkin minun mittapuullani, eli ulkona en olisi niissä vaatteissa voinut yön yli hengata.

Majoituimme Hollywoodissa USA Hostelsin dormissa. Etenkin läntinen Hollywood tuli siten vähän tutuksi. Hollywood on avaraa ja koko Los Angeles kukkoloiden juuressa. Synkkyyttä ei ollut auringon paistaessa alueella, jossa kaikki rakennukset tuntuivat olevan vaaleita. Matalat talot eivät varjosta.
Voi pettyä jos odottaa Hollywoodilta värivaloja ja ison kaupungin meininkiä. Kaduilla ei ole kuhinaa, talot eivät ole korkeita eikä neonkylttejä juuri ole. Hollywoodia reunustaa pohjoispuolella kukkulat, joilla emme käyneet kävelemässä tai ajelemassa, mutta ne näkyivät hyvin. Hollywood ei ole sellaista luksusta, ainakaan kokonaan, kuin moni voisi ajatella. Siellä on aika tavallista amerikkalaista kaupunkimaisemaa, mutta toki erikoisuuksina on kukkuloiden hienot talot, Hollywood-kirjaimet rinteellä, Walk of Fame eli tähdet Hollywood Boulevardin katukivetyksissä, Hollywood Boulevardin turistinen osuus sekä Sunset Boulevardin ylellisempi pätkä Sunset Strip . Mutta muutoin on tavallisia kauppoja ja ravintoloja. Yökerhoja varmaan oli aika paljon, mutta niitä ei huomannut kuin iltaisin jonoista.

Amerikan autoilukulttuurin syy tai sen tulos on se, että paikat voivat olla kaukana toisistaan, kun niihin kuitenkin mennään autolla. Silloin kaduilla ei ole kävelijöiden tuomaa meininkiä, vaan sen sijaan liikenneruuhkia, joita tosin en Hollywoodin kaduilla nähnyt. Idässä olevalla high waylla voi olla ajoittain toisenlaista.
Hollywoodin pitkiä Sunset- ja Santa Monica Boulevardeja kävellessä ihmettelin monista rakennuksista että mitä niissä oikein on. Välillä Hollywood tuntui pienimuotoiselta teollisuusalueelta, koska siellä saattoi olla isohkoja yksikerroksisia rakennuksia vailla ikkunoita tai kylttejä. Jos oli kyltit, niin saattoi olla ihan vain pelkkä paikan nimi. Ei mainoskylttejä, ei tarkennuksia.

Salamyhkäisyys, yksinkertaisuus ja kyltittömyys on varmaan ihan tyylikysymys – oletin monissa rakennuksissa olevan spesiaalille asiakaskunnalle tarkoitettuja palveluja, kuten markkinointia, castingia, lakipalveluita, mallitoimistoja tms. Tehdäänhän siinä selvä hajurako 7-Eleveneihin ja muihin rahvaan tarpeisiin tarjolla oleviin liikkeisiin.
Etenkin ihan Länsi-Hollywoodissa (joka on muuten oma kaupunkinsa) oli pröystäilemättömästi vauraan näköistä. Ei Las Vegasia, mutta jotain omaa tyylilajiaan. Ja kyllähän sitä tiesi miten tietynlaisilla kohdilla olevat talot ovat mahdottoman hintaisia.
Hyvin tuolla pystyi kävelemään, eli ei se sellaista ole kuin varmaan joissain Yhdysvaltojen kaupungeissa, joita ei ole rakennettu ollenkaan jalankulkijoita varten.
Kirjoitan vielä erikseen Hollywoodin kasvisravintoloista ja Sunset Stripistä, joka kuuluu West Hollywoodiin.
























Minäkin yllätyin ettei Hollywoodissa ollu enempää glamouria ja että suurin osa taloista näytti tehdasrakennuksilta.
Näin se matkustaminen avartaa ja oikaisee vääriä mielikuvia.