Minut ryöstettiin viime kesänä Koh Lantalla – minut pysäytettiin yöllä, tuupattiin skoottereineen ojaan ja reppu vietiin. Tapahtuma ei aluksi ollut niin kaamea, koska ajattelin että eihän tässä mennyt kuin jonkun verran rahaa, moponkin sain taas rullaamaan. Mutta kotona tajusin unohtaneeni reppuuni passipussini, jonka olin pari päivää sitten ottanut mukaani lääkärillä käydessäni. Sinne se tosiaan oli jäänyt repun piilotaskuun. Ikinä en muuten kuljeta passipussia mukanani, vaan se on huoneessani piilossa (mikä ei sekään ole kaikkein paras vaihtoehto).

Jännitystä kaikkeen lisäsi se, että olin lähdössä viikon päästä Suomeen, vieläpä kahden koiran kanssa.

Tällainen oli proseduuri passin varastamisen tai katoamisen takia Thaimaassa:

1. poliisille rikosilmoitus ja poliisilta dokumentti, jolla voi lentää passitta Bangkokiin, ja joka pitää näyttää suurlähetystössä ja Immigrationissa.
2. uusi väliaikainen passi Suomen suurlähetystöstä Bangkokista, mikäli ei ole aikaa odottaa tavallista passia (ja ehkä joka tapauksessa kun eihän sitä saisi passitta oleilla), ja suurlähetystön todistus mukaan Immigrationiin.
3. oleskeluleimat uuteen passiin Immigrationista.

1) Poliisilaitokselle rikosilmoituksen tekoon

Heti samantien pitää mennä poliisilaitokselle tekemään rikosilmoitus. Itse menin vasta puolen päivän aikaan ja poliisi kysyi miksi tulin vasta silloin. Olin aamulla järjestellyt muita asioita ja odotellut saavani thaimaalaisen työkaverini mukaani poliisilaitokselle.

Erityisen tärkeää on saada poliisilaitokselta dokumentti, jolla pystyin lentämään Krabista Bangkokiin passitta. Air Asian tiskillä Krabissa näytin vain tuota paperia sekä muistaakseni myös kopiota varastetusta passistani ja check-in oli nopeasti tehty.

Ensin Koh Lantan poliisilaitoksella minun piti selittää tarkasti mitä tapahtui ja mitä minulta vietiin. Kirjoitin myös nämä englanniksi ja virkailija kirjoitti nämä thaiksi (myöhemmin Immigration-tiskillä Bangkokissa minulle väitettiin että tuosta listasta puuttui maininta passista…).  Laitoksella meni varmaan pari tuntia, minun piti myös kuvailla ryöstäjiä ja minulle näytettiin rikollisten valokuvia tunnistettavaksi.

2) Matka Bangkokiin ilman passia

Soittelin Suomen Bangkokin suurlähetystöön varmistaakseni, että saan ajoissa hankittua passin seuraavan viikon Suomen lentoani varten. Aika näytti riittävän, ehtisin Suomeen uudella väliaikaispassillani, vaikka minulla oli vielä monta mutkaa matkassani.

Olikohan niin, että tulin ryöstetyksi perjantain vastaisena yönä, mutta suurlähetystössä minua neuvottiin tulemaan vasta tiistaina, koska maanantai olisi ruuhkainen. Lähdin siis Koh Lantalta maanantaina ja lensin Krabista Bangkokiin, yövyin Bangkokissa, menin tiistai-aamuna heti suurlähetystöön ja paluulippu minulla oli Krabiin keskiviikko-aamulle.

Poliisin dokumentilla voi lentää Thaimaassa ilman passia, mutta kansainväliseen lentoon tuo tuskin olisi riittänyt. En muista varmuudella olisiko sellainen mahdollista – soitolla suurlähetystöön se ehkä itse kullekin selviää. Minun kohdallani tuskin, kun koiratkin piti saada Suomeen, mikä oli koko tulevan matkan syy.

Luottokortittomuuden takia puolisoni piti ostaa minulle Krabi-Bangkok-Krabi -lentoliput ja lähettää ne minulle sähköpostitse. Useinhan pitää olla varautunut näyttämään check-in -tiskillä se luottokortti, jolla lento on ostettu. Mutta olin vakuuttunut, että jos voin matkustaa passitta niin voin kyllä matkustaa toisen luottokortilla ostetulla matkallakin. Ei ongelmia siis sen suhteen.

3) Suomen suurlähetystöön väliaikaista passia hankkimaan

Sain suurlähetystöstä vaaleanpunaisen vähäsivuisen väliaikaisen passin. Olisi ihan kiva jos olisin hankkinut passikuvia itsestäni jo Koh Lantalla. Saavuttuani illalla Bangkokiin jouduin nimittäin ensin etsimään passikuvia tekevää paikkaa Bangkokin Siam Paragon -ostoskeskuksesta ja sen ympäristöstä – olin ajatellut sieltä jonkun kuvausautomaatin löytyvän ja voivani kuvien oton jälkeen rauhassa majoittua tuolle alueelle suurlähetystön läheisyyteen. Mutta ei, monet ostoskeskusten liikkeistä olivat jo menneet kiinni. Sain sentään nostettua Paragonin Western Unionista minulle lähetetyt rahat. Otin taksin  Khao San Roadille, sieltä sain kuvia ja halvan tutun majapaikan.

En tiedä miten kaikki asiat poliisilaitoksesta, lennosta ja suurlähetysvierailusta lähtien olisi hoitunut, ellei minulla olisi aina passiani skannattuna tiedostona sähköpostissani. Ainakin se helpotti asioiden sujumista.

Passin saaminen kesti suurlähetystössä ehkä vain tunnin. Minulla oli jonkunlainen lyhyt kuulustelu siitä miten passi hävisi. Välissä minun piti käydä maksamassa passista tietyssä pankissa lähellä suurlähetystöä, lähetystön tiskillä se ei olisi onnistunut.

Suurlähetystössä neuvottiin, että seuraavaksi pitää mennä Immigration-toimistoon hankkimaan uudet leimat uuteen passiin, eli nuo leimat missä lukee mihin asti maassa oloon on oikeutusta. Suurlähetystöstä sain mukaani paperin, jolla nuo leimat voi saada.

4) Immigrationiin hankkimaan oleskeluleimoja

Onneksi päätin hoitaa Immigration-käynnin samantien Bangkokissa enkä jättänyt sitä paluumatkalle Krabiin. Niinkin olisi voinut jostain päähän pälkähdyksestä käydä. Bangkokin Immigrationissa selvisi, että uusi passini oli viallinen.

Immigration sijaitsee pohjoisemmassa Bangkokissa ja päätin hikisesti matkustaa sinne paikallisbussilla, koska olin jo menettänyt paljon rahaa ryöstössä, lentomatkoissa ja uuden passin hankinnassa. Pitkän jonotuksen jälkeen nynseä virkailija väitti, että poliisin antamassa dokumentissa ei lukenut, että passini olisi varastettu. Sen sijaan luki kaikkea muuta varastettua lentoyhtiöiden asiakaskorteista lähtien. Seurasi soitto jonnekin. Homma ei kaatunut siihen.

Mutta homma kaatui siihen, että virkailija sanoi passin numeron olevan suurlähetystön dokumentissa eri kuin passissa. Niin näytti olevan. Olin tosi vihainen virkailijalle, että tarttui tuommoiseen. Hän vain maailman ärsyttävimmin viisasteli että minun pitää ”check check check” kun saan dokumentin, että kaikki dokumentissa on kunnossa, olisi pitänyt huomata asia passia hakiessani ja nyt minun pitää hankkia uusi dokumentti suurlähetystöstä. Että ei byrokraateilla ole paljoa sympatiaa ihmiselle, joka on tullut ryöstetyksi heidän maassaan.

Virkailijan hätistettyä minut pois huomasin, että passini tietosivulla oli eri numerosarja kuin passin muilla sivuilla. Minulle oli annettu suurlähetystössä passi, jonka kansissa oli eri passin numero kuin passin leimasivuilla. Mitähän minulle olisi jossain Frankfurtissa EU:n rajalla sanottu tuommoisesta passista.

5) Passi pielessä: takaisin suurlähetystöön ja Immigrationiin

Piti mennä seuraavana aamuna takaisin suurlähetystöön, saada uusi passi ja jonottaa taas Immigrationissa. Tällä kertaa leimojen saanti onnistui, hymy ei.

En tietenkään ehtinyt aamulla lähteneelle lennolleni. Menin suoraan Immigrationista mopotaksilla Don Muangin lentokentälle, jossa ostin lentolipun Air Asian tiskiltä käteisellä. Netissä olisi ollut halvempi.

Olin Krabissa keskiviikko-iltana ja Koh Lantalle pääsin torstaina. Perjantai-aamuna oli lähtö koirien kanssa Phuketiin, papereiden tekemiset ja lento Bangkokiin. Sieltä matka jatkui Suomeen lauantaina. Meni aika tiukille passin kanssa. Muistan että kerran tai pari passintarkastuksissa minulta kysyttiin vaaleanpunaisen passini takia mitä edelliselle passilleni tapahtui.