Järjestin itselleni neljän päivän Phuketin loman, kun olin perehdyttänyt seuraajaani pari viikkoa. Hänelle tekee varmasti hyvää pyörittää hullunmyllyä hetken yksin. Koh Lantalta lähtee viimeinen hitaampi lautta Phuketiin jo yhdeltä päivällä, joten lomantarpeisena säntäsin päivän viimeiseen, neljältä lähtevään Tigerlinesin ”speedboatiin” ja pulitin siitä törkeät 1,300 bahtia (hitaat lautat maksavat vain muutaman sataa bahtia). Odotin pientä maininkien läpi töyssyilevää moottorivenettä, mutta lautta olikin lähes yhtä iso kuin jotkut Phi Philtä Lantalle menevät lautat, ja matka kesti melkein yhtä pitkään kuin yleensäkin, 3,5 tuntia. Varaan kaikki lauttani ja minibussini Koh Lantalla Apple Travelilta, jonka kanssa kaikki sujuu kätevästi.

Phuket Town

Rassadanin satamasta taksi (joka oli minivanikyyti, muut kyytiläiset olivat matkalla rannoille) Phuket Towniin maksoi 100 bahtia. Majoituin Chinoteliin, jossa on siistejä pieniä huoneita keskeisimmällä mahdollisella paikalla, näin maaliskuussa 690 bahtia/yö, mutta korkeasesonkina varmaan enemmän. Chinotel on Thanon Ranong -kadulla ja heti sen edestä lähtee bussit Phuketin rannoille (30 bahtia). Olin Chinotelissa yhteensä neljä yötä ja välissä yhden yön Kamalan rannalla. Lähtöaamuna otin mopotaksin Chinotelin viereisen ostarin edestä satamaan 100 bahtilla.

Chinotelin kanssa samalla kadulla muutaman korttelin päässä on vieri vieressä ainakin neljä kasvisravintolaa ja yksi kasvisruoan erikoiskauppakin. Niiden jälkeen on Jui Tui -temppeli, jolla on varmasti jotain tekemistä sen kanssa, että nuo ravintolat sijaitsevat tuossa. Phuketin kasvisfestivaalit keskittyvät juuri tuolle kadunpätkälle. Nytkin sunnuntaina oli varmaan joku erikoispyhä, koska monet asiakkaat ja myyjät olivat pukeutuneet valkoisiin.

Kun Ranong-katua kävelee ehkä 15 minuuttia eteenpäin, pääsee Central Festival -ostoskeskukselle, mutta sinne pääsee myös paikallisbussilla (15 bahtia). Matka on hikinen tallustaa.

Koomailin ensimmäisen päivän, makasin sängyssä, katsoin telkkarista leffan ja nukuin kahteentoista. Sitten menin kasvisravintolaan ja kävelin ostoskeskukselle. Joka aamu minun oli vähän vaikea saada itseni ylös sängystä.

Central Festivalin ostoskeskus Phuket Townissa

Central Festivalin Starbucksissa oli ensimmäinen ikinä näkemäni vegaaninen Starbucksissa myytävä leivos. Olen ihmetellyt miten tuollaisen ison ketjun valikoimissa ei aina voi olla jotain vegaanista. Toivon että se ei kuitenkaan tule olemaan tuo ”Spelt charcoal walnut raisin bun”, joka oli ankean näköinen musta sämpylä. Yleensä haluan aina testata tällaiset uutuudet, mutta nyt minulla ei ollut uskoa tuohon.

Olisin halunnut mennä leffaan, mutta teatterissa meni vain Batman vs. Superman. Leffateatterin vieressä on food court, josta löytyy kasvisruokatiski.

Patong Beach

Patongilla on rakennettu ihan sikin sokin ja en tiedä miksi kaikista Thaimaan rannoista joku haluaa suunnata sinne. Sinne kannattaa mennä vain jos haluaa ördäillä. Minä menin sinne Jungceylon-ostoskeskuksen takia. Siellä oli taas ohjelmassa Starbucksilla istumista ja sen toteaminen että täälläkin elokuvateatterissa meni vain Batman vs. Superman -leffa. Söin Sushi Box -ravintolassa, koska ne mainostivat kasvismenuaan, ja menin vuokraamaan skootterin matkatakseni takaisin Phuket Towniin.

Menin Patongille paikallisbussilla, mutta siellä vuokrasin skootterin, jotta saisin itseni liikkeelle. Olin alunperin suunnitellut kiertäväni Phuketia mopolla ja majoittuvani joka yö eri paikassa. Nyt aamuisin mietin että miksi kiusata itseäni moisella aktiivisuudella kun haluan vain ottaa rauhassa.

Phuketin liikenne

Patongilta Phuket Towniin ajaessani jouduin toteamaan, että liikenne on Phuketissa hullua eikä ole mikään ihme että siellä kuolee niin paljon ihmisiä liikenneonnettomuuksissa. Pohjoisemmassa Phuketissa on ihan kiva ajella ja suorastaan ihania tienpätkiä, mutta tuolle Patong-Phuket Town -tielle en halua uudestaan. Ihmiset ajavat täällä ihan liian kovaa, pikkubussikuskit ovat röyhkeitä, turistit tekevät äkkipysähdyksiä ja tiet eivät loppujen lopuksi ole kovin hyvin viitoitettuja. Chiang Maissa on helpompi ajaa. Koh Lantalla kuskit ovat yhtä ääliömäisiä kuin Phuketissa, mutta liikennettä ja risteyksiä on vähemmän, eikä ole isoja busseja eikä muutenkaan raskasta liikennettä.

Sain itseni liikkeelle vihdoin maanantaina ja ajelin Kamalan rannalle. Tiistaina ajoin rantateitä Mai Khaon alueelle, lentokentän pohjoispuolelle, koska halusin mennä katsomaan millainen on Soi Dogin koirien turvatarha. Rantatie töpähtää lentokentän kohdalla ja se piti kiertää.