Takaisin Tulumissa ja Meksikossa 14.-18.4.2012

on
Tulumin rantatieltä avautui myös tällainen avoin ranta. Useimmiten pyöräillessä rantanäkymän peittivät majapaikat ja pusikot.

Meksikon ja Belizen matkapäiväkirjan jatkoa.

Matkatessamme takaisin Belizestä kohti Cancunia palasimme Tulumiin, jossa olimme olleet pari yötä jo menomatkalla. Viimeksi majoituimme rannalle lähelle raunioita, mutta tällä kertaa päätimme mennä kaupungin keskustaan, Tulum Puebloon. Varasimme majoituksen etukäteen Hostelworldin kautta, koska olimme ajatelleet menevämme rannalle, missä majapaikat ovat levittäytyneet rantakaistaleelle, jossa on hankala tallustaa rinkka selässä etsimässä tarpeeksi halpaa paikkaa. Huokeita ei netissä ollut saatavilla, joten päätimme taipua keskustaan.

Kahden sängyn huoneemme, jonne kuljettiin dormin kautta.

Marco Polo Dive Tulum oli ihan hyvä valinta paikaksi. Hostellin yhteydessä oli sukelluskauppa, joten cenotesukellusten järjestäminen oli helppoa, vaikka olisihan keskustassa ollut muitakin sukellusliikkeitä helposti. Mielestäni on rasittavaa kierrellä eri sukellusliikkeitä ja tehdä vertailua varsinkin, kun meiningin pystyy kuitenkin toteamaan vasta sukellusmatkojen aikana, ei oikein kyselemällä etukäteen.

Tulumissa vuokrasimme pyörät päästäksemme rannalle ja takaisin. Tulumin pyörätiet ovat hyviä, joten pyörä on oikein kätevä kulkuväline. Rannan ja keskustan välillä ei kulkenut ainakaan tuolloin paikallisbussia. Jotkut hostellit saattavat järjestää jotain kuljetuksia.

Guacamole ja nacho.

Keskustassa oli ihan kiva, kun oli paljon ravintoloita, joiden tarjontaan kuitenkin kyllästyin Meksikossa aika totaalisesti. Jälkeenpäin en halua edes ajatella mauttomia nachoja, joita tarjottiin yleensä ilmaiseksi alkupalaksi ja toisinaan aika hyvän guacamolen kera. Suomalaisten pussinachojen sijaan oikeat nachot käsittääkseni ovat uppopaistettuja kuivanneiden tortillojen paloja. No, siltä ne kaikessa kuivuudessaan ja mauttomuudessaan maistuivatkin.

Tulumilainen salaatti parhaimmillaan.

Guacamolen kanssa yleensä paras valinta oli ottaa joku yksinkertainen salaatti, jonka kastikkeena guacamole toimi. Fajitakset ja grillatut vihannekset olivat yleensä aika mausteettomia. Huvittavaa kyllä, mutta mielestäni Suomessa kaupoissa myytävät itse paistettavat valmistortillalätyt ovat paremman makuisia kuin meksikolaiset tuoreet maissijauhoista tehdyt lätyt. Ja itse teen niihin paremman makuiset täytteet. Minulle jäi reissusta huono kuva aidommasta meksikolaisesta ruoasta. Kysymysmerkiksi jäi, kuinka aitoa ruokaa pääsin edes kokemaan tällä turistikoituneella Jukatanin pätkällä, jossa vierailimme.

Meksikon ja Belizen matkapäiväkirjani keväältä 2012
Matkan kasvisruokakuvat

2 Comments Lisää omasi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s