Jotta edes jotain tulisi tänä talvena tehtyä, kävin loppiaisen aikaan Tukholmassa risteilyn lomassa. Sainpahan viettää kuutisen tuntia Ruotsin kamaralla ja ei siellä laivallakaan nyt ihan kamalaa ollut.

Risteilyn sai Viking Lineltä kahdelle hengelle hintaan 59 euroa. Mutta enemmän pulitimme ruokailuista, varasimme saman tien perjantai-illalle buffan hintaan 33 euroa/hlö ja sunnuntai-aamulle aamiaisbuffetin hintaan 9,50 euroa/hlö.

Laivalla istuskelimme aitiopaikalla tarkkailemassa suomalaisten ja ulkomaisten skaalaa. Olimme turisteja melko kansainvälisen sakin lomassa.

Laivan iltabuffettin anti

Illallisbuffetti oli meille kalliimpi kuin mikään missä käymme syömässä. Se voi olla kohtuuhintainen ihmisille, joille ulkona syöminen merkitsee alkuruoan, pääruoan, jälkiruoan ja parin viinilasillisen tilaamista joissain tunnelmaravintolassa. Muistelin olleeni joitain vuosia sitten laivabuffetissa, jossa oli yllättävän hyvä tarjonta. Nyt buffa vaikutti suppeammalta.

Kasvissyöjän taitaa olla mahdollista pyytää kasvisruoka-annosta erikseen tuohon lisälle, mutta jostain syystä en siihen ryhtynyt. Vatsa tuli täyteen ilmankin ja en tiedä olisiko pyytämälläkään mitään erikoista saanut.

Buffetin mukavin juttu on cavi-art -merileväkaviaarin tarjonta, sitä tuli otettua ehkä purkillisen verran, kun sitä kerran sai. Odotin kylmässä buffetissa olevan jotain jännempiä juttuja, mutta aika perussalaattitarjontaa oli: quinoasalaattia, papusalaattia, couscoussalaattia, salaatinlehtisekoitus, oliiveja, tomaattisalaattia (ei maistunut ihan tuoreelle), kylmiä uunijuuressuikaleita ja pähkinöitä.

Lämmin buffet oli tyypilliseen tapaan heikompi kuin salaattipöytä. Kasvispaella oli mautonta Amica-kamaa. ”Uunivihannekset” vaikuttivat pehmeydessään lähinnä keitetyiltä munakoisonpaloineen.

En voinut vastustaa lasten buffetin ranskalaisia perunoita ketsuppipumppuineen. En syö raneja kovin usein, vaikka tykkäänkin niistä tosi paljon mikäli niiden kanssa saa loputtoman määrän hyvää ketsuppia (joita taitaa olla vain Felix ja Heinz). Monet menevät buffettiin varmaan kalja- ja viinihanojen takia, mutta minulle ei oikein maistunut.

Aasia-museo ja kasvisravintola Tukholmassa

Laivalta kävelimme aamulla Gamla Stanin kautta Skeppsholmeniin, jossa sijaitsee Moderna Museetin lisäksi Östasiatiska Museet. Kävimme katsomassa perusnäyttelyt Japanista, Kiinasta ja Koreasta ja valokuvanäyttelyn Kiinasta. Hiukan liian paljon oli ruukunpaloja, mutta pääsinpä taas aasiatunnelmiin.

Kierrellen ja kaarrellen kuljimme Götgatania pitkin kohti Tukholman peruskäyntikohdetta eli Hermans-kasvisravintolaa. Olen käynyt siellä ainakin 15 vuoden ajan syömässä useimmiten tuolla käydessä. Sijainti on kätevästi lähellä Viking Linen terminaalia Slussenilla kallion päällä. Eli se sijaitsee juuri yläpuolella sitä tietä, jossa kävellään meren ja kallion välissä kohti Slussenia. Alhaalta pääsee rappuja pitkin ihan Hermansin viereen.

Hermansin salaattipöytä oli aika taivaallinen. Siinä oli 17 sorttia eri tavoin maustettua ruokaa. Tällainen salaatinsyöjä kuin minä ei muuta kaipaisikaan. Mutta hintakaan ei ole halpa, buffet maksoi ainakin tuona lauantaina 175 kruunua eli noin 20 euroa.

Ravintolassa oli tuolla viikolla intialaisen ruoan teema, mikä näkyi oikeastaan vain parissa lämpimässä ruoassa. Tai oikeastaan vain yhdessä, joka oli tosi hyvää linssisoossia. Pinaattilasagne ei ollut vegaanista, kuten ei bruchettamainen pitsakaan. Curry oli thaimaalaista thaicurrya.

Istuimme buffapöydän vieressä ja pohdimme mikä pyöreäkattoisen tilan funktio on joskus mahtanut olla, seinät olivat puolen metrin paksuiset. Isompi ruokailutila taas on jotain ihan muuta, kokonaan lasitettu terassi, josta avautuu näkymät Slussenin merikaistaleelle. Onneksi ravintolalta oli vain lyhyt alamäki terminaalille.

Karaokea ja laiva-aamiainen

Laivalla pitää tuhlata aikaa haistelemalla tax freen hajuvedet läpi ja testailemalla kosteusvoiteita. Karaokeakin seurasimme ja jatkoimme laivatouhujen tarkkailemista.

Laiva-aamiaisella söin pari lautasellista vesimelonia. Myslien ja murojen ohella oli tarjolla myös soijamaitoa. Aamiaisruoat eivät nyt kovin erikoisia ole ja aamuisin ei tee mieli syödä 9,50 euron edestä leipääkään.

Tämän syöpöttelyviikonlopun jälkeen olikin hyvä aloittaa kevyempi kevät, joten nyt en tule varmaan kovinkaan paljoa bloggaamaan kuppikakuista ja sen sellaisista.