Sidi Bou Said Tunisin vieressä on tunisialaistenkin turistikohde. He tulevat sinne ihailemaan välimerellistä mallikylää. Se kai vastaa heidän käsitystään siitä, millainen pohjoistunisialainen tyyli voi parhaimmillaan olla.

Siellä kävellessäni jankutin mielessäni lausetta ”jokainen talo on kuvaamisen arvoinen”. Ne kun olivat valkoiseksi rapattuja laatikkotaloja, mutta silti vaihtelevan näköisiä. Vaihtelevuudesta piti huolen epäsäännöllisesti kaartuvat kujat, eri korkeustasoja muodostavat mäet ja eri korkuiset talot.

Valkoista vielä tärkeämpi värisävy oli sininen. Sinisiä olivat koristeelliset, raskaat puuovet, puiset ikkunoiden sulkimet sekä ranskalaistyyliset kiemuraiset ikkunakalterit. Sidi Bou Saidista sai kerrassaan naurettavan nättejä valokuvia.

Laajemmin en Sidi Bou Saidissa kävellyt kuin lähijuna-asemalta kukkulalle, jota ihan nimitettiin Zone Touristiqueksi. Vaikka kerran kävelin sinne puistikkoja pitkin viereisestä La Marsasta, niin sieltäkin tupsahdin ihan kukkulan juurelle.

Kauniiden rakennusten lisäksi sieltä oli upeat maisemat merelle. Niitä pääsee katselemaan ilmaiseksi tai kalliiden kahviloiden terasseilta. Alhaalla rannalla oli Sidi Bou Saidin Marina, joka ei yhtään pilannut näkymää. Kukkulalta pääsi kävelemään alas marinaan, mutta hämärän tullen sieltä en saanut taksia takaisin Gammarthiin, vaan kävelin takaisin ylös, lyhyt matkahan se oli.

Lue myös:
Tunisin keskusta ja medina >>
Tunisian ruokatuttavuudet >>
Tunisin ympäristössä liikkuminen >>

Kaikki muut Tunisia-jutut >>