Intialainen kulttuuri ja Culture Shock! -kirja

Herran haltuun intialaisittain. Kun Jeesus, Ganesha tai Allah pelastaa, voikin kaahata kuin hullu.
Herran haltuun intialaisittain. Kun Jeesus, Ganesha tai Allah pelastaa, voikin kaahata kuin hullu.

Mitkäs asiat tulee Intiasta kliseisesti mieleen? Hindujumalat, jooga, henkisyys ja Gandhi. Lisäksi varmaan myös ihmisvilinä ja häly.

Ganesha temppelin portilla Keralan Kollamissa.
Ganesha temppelin portilla Keralan Kollamissa. Ganeshan sanotaan olevan jumalista suosituin, mutta en ihan ymmärrä miten joku on suositumpi kuin toinen.

Hindujumalien, etenkin norsupäisen Ganeshan, kuvia kyllä näkyy kaikkialla, ja temppeleihinkin törmää.

Jooga taas ei mielestäni näy turistin Intiassa, ellei sitä etsi. Toki Goan turistialueilla näkee A4-julisteita, joissa mainostetaan joogatunteja. Vähän epäilen, ettei jooga kuulu intialaisten arkeen sen enempää kuin suomalaistenkaan. Toisaalta jooga on aika tuttua suomalaisille ja kuuluu monien arkipäivään. (Lue juttu Joogamista Goalla)

Gandhin kuvaa näkee, mutta en tiedä Gandhin muusta vaikutuksesta elämässä ja yhteiskunnassa. Politiikassa hänen vaikutuksensa näkyy varmasti ainakin sukunsa osallistumisessa politiikkaan korkeissa asemissa.

Ihmisiä Gandhin muistomerkillä Delhissä.
Ihmisiä Gandhin muistomerkillä Delhissä.

Intia tuntuu minusta turvalliselta maalta, joten väkivallattomuus saattaisi olla seurausta jainalaisten tuomasta ja Gandhin suosimasta ahimsa-periaatteesta ja väkivallattomuudesta. Mutta olen lukenut monesti, että esimerkiksi onnettomuuden sattuessa intialaiset ihmisjoukot saattavat menettää malttinsa ja rökittää sen, jonka katsotaan olevan syypäää. Ja riksakuskit ovat minullekin olleet hieman aggressiivisen oloisia, kun maksusta on lopuksi tullut kinaa. Eli miten sen nyt ottaa, väkivaltaistako vaiko ei.

Culture Shock! -kirjasarjan Intiakirja

Intiassa pelataan krikettiä, brittien tartuttama tapa. Kuva Mumbaista.
Intiassa pelataan krikettiä, brittien tartuttama tapa. Kuva Mumbaista.

Lainasin kirjastosta Culture Shock! -sarjan Intiakirjan. Olen lukenut siitä aiemmin jonkun vanhemman painoksen ja minusta vaikuttaa, kuin kirja olisi kokonaan uusittu. Tuo kirjasarjahan on ainakin aiemmin ollut vähän sellainen vitsikkään oloinen läpileikkaus eri kulttuureihin. Muistelen Intiasta kerrotun eri tavalla. Tämä kirjoittaja, Kitanjali Kolanad, on Britanniassa kasvanut intialainen. Siten hän pystyy katsomaan kulttuuria länsimaisin silmin ulkopuolelta, mutta silti hänellä on sellaisia mahdollisuuksia päästä siihen sisälle, jotka harvemmin avautuvat ulkomaalaisille.

Lehmät Mumbain kadulla kaiken hälinän keskellä.
Lehmät Mumbain kadulla kaiken hälinän keskellä.

En ole pitänyt kirjasarjan neuvoja välttämättä hirveän paikkansa pitävinä, koska luin joskus sarjan Suomen versiota. Siinä oli jotain ihan humpuukijuttuja.

Mutta tämä Intiakirja vaikuttaa hyvältä. Parhaita paloja ovat sopivissa kohdin sijaitsevat laatikot, joissa on kirjoittajan käytännön kokemuksia kummallisista tilanteista, jotka liittyvät kyseisellä sivulla käsiteltävään aiheeseen. Esimerkein selvitetyksi tulee mm. miten intialaiset eivät korjaa väärin toimivan touhuja, mutta ihmettelevät eikö jollain ole silmää sille, miten pitäisi toimia.

Ylevä paan-wallah tekee paania keskellä Mumbain katuvilinää.
Ylevä paan-wallah tekee paania keskellä Mumbain katuvilinää.

Ihan Culture Shock! -Intiakirjan alussa sanotaan, että mitä vain Intiasta sanoo, niin myös asian vastakohta on totta. Näin esimerkiksi tuon väkivallan ja väkivallattomuuden suhteen. Ja kun yritin tässä alkaa kuvailemaan Intian epähenkisyyttä ja ihmisten epähienovaraisuutta, oli se vaikeaa, koska toisaalta Intia on myös henkinen ja ihmiset hienovaraisia.

Eli kliseisesti Intiaa saatetaan esitellä henkisenä paikkana. Turistina tarkastellen Intia saattaa vaikuttaa kuitenkin erityisen maalliselta. Kaupunkien ruuhkat ja tomu sekä ihmisten epähienovarainen käytös eivät vastaa länsimaista ajatusta henkisestä maasta, jos ajatus henkisyydestä on enemmän sitä mitä zen ja feng shui ovat.

Uskonnot Intiassa vaikuttavat arkiselta ja osalta arkipäiväistä kulttuuria. Se ei ole sellaista meditatiivistä, ylevän hiljaista. Mutta toisaalta se on. Eikö juuri uskontojen arkipäiväisyys tee intialaisista erityisen henkisiä?

Miehiä lyhyissä dhoteissaan Keralan Kochissa.
Miehiä lyhyissä dhoteissaan Keralan Kochissa.

Intialaiset vaikuttavat ehkä epähienovaraisilta, koska he saattavat tuijottaa, tulla liian lähelle, vaikuttaa hermostuneilta ja olla hyvin välittömiä. Toisaalta he ovat erittäin hienovaraisia ja odottavat, että turisteillakin olisi tulkintakykyä eri tilanteille, että kuinka niissä tulee käyttäytyä.

Ruuhkan keskellä he eivät tunnu hälinästä tuskaantuvan, vaan säilyttävät malttinsa. Toisaalta minusta tuntuu, että esimerkiksi ostotilanteissa etenkään jotkut miehet eivät tahdo ollenkaan pysyä nahoissaan, vaan vaihtavat jalkaa ja koko ruumis viestii, että he ovat ihan täpinöissään tilanteen etenemisestä.

3 Comments Lisää omasi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s