Hotellimme Tunisian Gammarthissa oli aika mainio. Yllätyimme, kun kolmen aikuisen ja kahden lapsen porukallemme oli annettu neljän makuuhuoneen, kahden kylpyhuoneen (toisen wc ei toimi), yhden lisävessan, keittiön ja ison oleskelutilan kämppä. Yhdessä huoneessa on parveke ja oleskelutilan edessä terassi. Aluksi tuli harhailtua etsiessä oikeaa huonetta.

Huone maksoi 120 euroa yöltä. Normaalisti tuo hinta olisi kai kahden makuuhuoneen asunnosta, mutta silti se oli jopa kymmenkertainen hinta verrattuna vaikka Goan lomieni mökkeihin, mutta tasokin oli ihan eri. Oli helpotus kun oli keittiö ja oli kätevää kun Carrefour-marketti oli naapurissa.

Keittiön kummallisuus oli sen sähköisyys. Metalliselta tiskitasolta sai sätkyjä, kuten myös hanoista ja vedestä. Kun tasolle jätti vaikkapa tomaatin, tuli tomaatistakin sähköinen. Mistähän ihmeestä sähkö tuli ja olisiko se ollut vaarallista? Yksi epäilyni on, että taso olisi voinut tahallaan olla sähköinen muurahaisten karkoittamiseksi. Niitä ilmaantui heti, jos lattialle tiputti vaikkapa vesimelonin palan. Mutta ehkäpä kyse kumminkin oli jostain maadoitusasiasta.

Tämän Les Charmilles -hotellin naapurissa oli tunnetumpi hotelli Carthage Thalasso, jonka asukkaat ehkä jakavat saman sisäuima-allaskompleksin. Ja millainen kompleksi se olikaan. Katto oli ehkä kaksikymmentä metriä korkea lasikupoli ja sisätiloissakaan ei ollut valittamista. Hieman erilaista, kuin kliiniset Suomi-uimahallit. Oli pari erilaista vesiliukumäkeä sekä kuuma ja kylmä poreallas. Tuli käytyä joka päivä vähintään kuumavesialtaassa lillumassa.

Pihalla oli kaksi ulkouima-allasta, joita kukaan ei kuitenkaan vielä käyttänyt, koska niiden vesi oli liian viileää. Tunis ei ole maaliskuun lopussa vielä ihanteellinen paikka. Sisätiloissa oli aamuisin ja iltaisin liian viileää, päivällä auringossa oli kuitenkin kivaa. Terassimme ja oleskeluhuoneemme oli kuitenkin niin varjoinen, että iltaisin laitoin talvitakkini päälle sisällä.

Tunisian rannoilla olisi kivaa joskus heinäkuussa lämpötilojen noustessa yli kolmenkymmenen. Hiekkaranta oli pitkä ja etenkin pohjoisemmassa, Raouedin kylään päin mennessä hieno. Tuolla Gammarthissa ranta oli hieman sotkuinen, oli traktoria ja vanhojen rakennelmien raunioita. Jotain kunnostustöitä kesäsesonkia varten oli käynnissä, mutta siellä varmasti oli ollut suuremmat suunnitelmat turismin suhteen ja kaikki meni vallankumouksen tullessa mönkään.

Kahdeksi viimeiseksi yöksi siirryimme läheiseen Acqua Viva -hotelliin. Se oli jotenkin enemmän hotellimainen, eli isossa respa-aulassa oli ihmisiä ja muutenkin oli pitkät käytävät, joilla vieri vieressä huoneita -tyyliä. Huoneet olivat lämpimämmät, mutta tunkkaisemmat. Sielläkään ei toisen hotellihuoneen vessa toiminut. Mutta ihan ok hotelli ja hintaan kuului aamiainen, joka sisälsi monenmoista makeaa herkkua, mutta ei esimerkiksi hedelmiä.

Muut Tunisia-jutut >>