Tänä talvena olen tutustunut Chiang Maissa etenkin läntisen kaupungin ruokatarjontaan. Olen aiemmin kirjoittanut pariin otteeseen vanhan kaupungin ruokatarjonnasta, ja siellä onkin Chiang Main tihein kasvisravintolakeskittymä. Nyt asustellessani lounaissuunnalla, useiden kilometrien etäisyydellä vanhasta kaupungista lentokentän ja Suthep-vuoren välillä, olen tutustunut lähinnä Nimmanhaemin-, Suthep- ja Huay Kaew -katujen tarjontaan.
Ice love you -vegaanijäätelöbaari
Chiang Maissa on jotain sellaista, mitä en missään vielä kokenut: Vegaaninen jäätelöbaari, jossa oli varmaan 25 eri makuvaihtoehtoa. Jostain syystä lisäksi oli vielä yksi maitoa sisältävä maku. Mutta vaihtoehtoja siis löytyi. Ilmeisesti jäätelöbaareissa erilaiset koristeelliset annokset ovat se juttu, mutta meillä intressinä oli maistella mahdollisimman monenlaista. Otimme siis yhdeksän eri makua ja siihen lisäksi kaksi kaupan päälle. Luulimme tämän olevan joku pieniä palloja sisältävä alennushintainen maistelusetti, mutta kai hinnat tulivat per jäätelöpallo, jotka olivat sitten tavallisen isoja.
Otimme täyteläisen oloisia, hedelmäisiä ja raikkaita makuja vaihtelun vuoksi. Yllätykseksi suklaapallot eivät olleet parhaita. Paras oli ”Korean yoghurt” -niminen hieman hapan ja suolainen maku. Cappucinojäätelö maistui cappucinolle. Epähuomiossa otimme kahta sorttia, joissa päämakuna oli banaaniesanssi (tykkään kyllä siitä, mutta ehkä olisi voinut ottaa muutakin). Mustikka, mansikka ja litsi maistuivat hyvin. 
Halpa ja nuorekkaampi ravintola yliopiston vieressä
Suthep-kadulla, joka vie vanhan kaupungin reunalta Suthep-vuoren suuntaan, Chiang Main yliopistokampuksen eteläpuolella on erityisen hyvä thaimaalainen kasvisravintola. Nuudelikeittoja on varmaan kymmentä sorttia (tosin aika samanlaisia keskenään) ja hinta pääosin 35 Bahtia (alle euron), kuten perinteisissä kiinalais-thaimaalaisissa kasvisravintoloissa Thaimaassa muutoinkin. Paikassa ei kuitenkaan ole samanlaista valmiiksi valmistettujen riisin kanssa syötävien ruokien tiskiä, ei löydy viittauksia taolaiseen tai muuhun uskontoon ja työntekijät ovat nuoria.
Nuudelikeittojen lisäksi sieltä saa esimerkiksi tom kha -keittoa (50 B) ja annoksia, joissa on nuudeleiden tai riisin päällä feikkilihoja ja kastiketta. Voisi tilata myös thaimaalaista sukia, eli pöytään tuodaan liedellä oleva kattila, jonka liemeen tilataan erilaisia vihanneksia, sieniä ja feikkilihoja. En ole tuota vielä syönyt siellä (lue MK-ravintoloiden sukiruoasta >>).
Anchan
Anchanissa on hyvää ruokaa, mutta ruoka on kallista verrattuna nuudelikeittopaikkoihin ja perinteisiin kasvisravintoloihin, annokset ovat keskimäärin 90-120 Bahtia eli kuitenkin alle kolme euroa, Suomen hintoihin verrattuna siis vähän. Koska lähistöllä on valinnanvaraa, en ole budjettisyistä käynyt Anchanissa niin usein. Se sijaitsee Nimmanheamin-kadulla eli menomestojen ja eläväisen iltaelämän joukossa. Anchan on tämän bloggauksen ravintoloista ainut semmoinen turisteille suunnatumpi paikka samaan tyyliin kuin vanhan kaupungin kasvisravintolat, joiden annokset ovat länsimaiseen makuun eivätkä thaimaalaista arkiruokaa. Se on myös näistä ainoa paikka jossa on ruokalista, tosin aika erikoinen ruokalista, jossa annokset vaihtuvat kai päivittäin ja tilaaja merkitsee listaan mitä tilaa.
Perinteinen kasvisravintola Huay Kaew -kadulla
Huay Kaew -kadulla on yksi perinteisiä kiinalais-thaimaalaisia kasvisravintoloita edustava paikka. Sen on kadun pohjoispuolella, hieman itään eli Suthep-vuoren suuntaan Chiang Main yliopiston kampusalueen sisäänkäynniltä. Ainakin aiemmin sen edessä on ollut telttakatos, josta ruoat voi ostaa, mutta viimeksi paikan sisätiloissa oli tyypilliset tiskit, joista voi osoitella mitä valmiiksi tehtyjä ruokia haluaa riisin lisäkkeeksi. Tarjolla oli tyypilliseen tapaan myös nakkeja ja nuudelikeittoakin olisi voinut tilata.
Maya shopping mallin ruokakoju
Nimmanheamin- ja Huay Kaew -katujen risteyksessä sijaitsee uusi ja säihkyvä Maya shopping mall. Sen kellarikerroksessa on Rimping-ruokakauppa ja yksi sen edustalla olevista ruokakojuista on kasvisruokakoju. Tulimme paikalle aamukymmenen jälkeen (muu ostoskeskus avautuu vasta klo 11, mutta Rimping jo joskus kahdeksalta) ja koju ei ollut ihan valmis. Saimme syötäväksi kuitenkin paria erilaista tapioka-kakkusta, jotka ovat sellaista kovaa tärkkelysmassaa, joka paistetaan tai grillataan. Seassa on useimmiten kevätsipulia, mutta toisessa näistä oli jotain muuta. Lisäksi saimme jotain hyvää soija- tai seitanrullaa sekä banaaninlehtinyytissä kypsennettyä sticky riceä (klimppiintynyttä riisiä) sienitäytteellä.
Chiang Main kasvisravintolatarjontaa osa 1 (vanhaa kaupunkia lähellä Thapae Gatea) >>
Lue lisää Chiang Main ruokatarjonnasta:
Chiang Main kasvisravintolatarjontaa osa 2 (vanhaa kaupunkia) >>
reissaustajaruokaa.com 
Oi miten herkullisen näköistä! En ole Aasiassa vielä reissannut, mutta vegaanina se hieman hirvittää. Tuntuu, etten täällä Ottawassakaan ole ihan varma mitä siinä kiinalaisravintolan annoksessa on (kalalientä jne) joten ilman yhtään yhteistä kieltä olisin kyllä varuillani! Mutta ihana tietää, että ainakaan Chiang Maissa ei pitäisi tulla nälkä 🙂
Ruoka onkin yksi syistä miksi valitsin Thaimaan 🙂 Yritän käydä täällä vain kasvisravintoloissa ja kaupungeissa se yleensä onnistuu hyvin, koska niistä löytyy usein ainakin yksi halpa ja perinteinen kiinalais-thaimaalainen dzee/jay-kasvisravintola (tuo dzee-homma on heidän perinteinen juttunsa). Chiang Maissa on niitä varmaan kymmenen tai enemmän, samoin semmoisia länsimaisempia. Bangkokissakaan harvoin käyn missään muualla kuin kasvisravintoloissa, näin oli myös Pattayalla, Hua Hinissä, Surat Thanissa, Phuket Townissa, Krabi Townissa ja Phang Ngassa. Rantakohteissa on huonompi tarjonta kun on vain turistiravintoloita.
Reissatessa mulle on suurta huvia bongata kasvisravintoloita. Muutoin sitten yritän ottaa selvää paikallisista ruoista ja yritän tilata ne vegaanisena – sitten olen ainakin yrittänyt ja jos saamani ruoka näyttää ja tuntuu vegaaniselta niin sitten syön sen hyvillä mielin. Tieto tosin lisää haastavuutta, vähitellen minulle on selvinnyt että varmaan 95-prosenttisesti Thaimaan paahtoleivistä on maitoa ja munaa, joten niitä en enää syö ilman ainesosaluetteloa. No, kuka täällä paahtoleipää haluaisikaan syödä, mutta joskus sitä saisi ilmaiseksi, mm. sukellusmatkoilla.
Tavallisissa katunuudelikeittokojuissa en ole syönyt kertaakaan, koen sen aika mahdottomaksi kun en kykene kielitaidollani kysymään ja liemi voi hyvin olla vaikka luusoppaa ja joukkoon laitettu kalakastikkeita ym. Eikä niistä saisikaan samoja soija- ja seitantuotteita sopan joukkoon kuten kasvisravintoloista.