Chiang Maista pitää ajaa noin tunti itään päästäkseen San Kamphaening kuumille lähteille. Mutta täytyy sanoa etteivät ne ole mikään Chiang Main ykköskohde. Alue ei ollut hieno luonnollinen alue, jossa ihailla pulppuavia mutalammikoita tai fumaroleja, niitä siellä ei ole. Sen sijaan maan alta tuleva kuuma vesi on ohjattu puroihin, joiden varrella ihmiset uittavat jalkojaan. Kävimme tuolla, jolloin paikalliset tulevat sinne piknikeille. Siten alue oli ennemminkin suht mielenkiintoinen välähdys thaimaalaisten huvittelutapoihin.

Kuumaa vettä on ohjattu suihkuamaan parista kohtaa niin, että niistä tulee mieleen geysirit, joita siellä ei kuitenkaan ole. Ihan pulppuamisalueen luona jalkojenliotuspurot ovat kuumimmat ja mitä kauemmaksi asettuu, sitä enemmän vesi on ehtinyt jäähtyä. Kävijät voivat ostaa kananmunakoreja, joita keittää kuumavesialtaassa.

Alueelle on noin 100 bahtin pääsymaksu. Lisämaksusta voi mennä kuumavesikylpylään. Näytti siltä, että siellä voi joko käyttää ulkoilma-allasta tai vuokrata jonkun pienen lekottelukylvyn itselleen tai porukalleen.

Pain kuumat lähteet olivat paljon paljon nätimmät. San Kamphaengin lähteet eivät sijaitse kukkulan juuressa tai metsän siimeksessä, vaan puistossa. Alueella on muitankin kuumia lähteitä, mutta ne ovat todennäköisesti vielä vaatimattomampia.

Kuumille lähteille oli parin kymmenen kilometrin matka koiravahtipaikastani. Lähistöllä olisi ollut Mueang Onin (tai San Kamphaengin) luolasto, mutta me emme olleet varmoja sen sijainnista ja ajoimme takaisin majapaikkaan sadetta pakoon. Tuo luolasto vaikuttaa paikalta, josta olisi tykännyt, joten se olisi parempi pääkohde ja käynti kuumilla lähteillä vain oheisohjelmaa.

Muita juttujani vulkaanisista kohteista:
Yellowstonen kansallispuisto Yhdysvalloissa >>
Tulivuorihöyryt Solfatarassa Napolista länteen >>
Vesuviuksella pääsee patikoimaan vain pätkän >>
Alas Fujivuoren rinnettä >>
Sumua ja vulkaanista höyryä Hakonessa Japanissa >>
Tongariro Crossing on suosituin päiväreitti Uudessa-Seelannissa >>