Kuala Lumpurissa näytti mahtavalta kulttuurien sulatusuunilta. Siellä on malaijilaisten muslimeiden, kiinalaisten ja intialaisten sekamelska. Jospa sinne yksi valkonaamakin solahtaisi sekaan huomaamattomasti. Thaimaassa kun en pääse siitä eroon, etteikö minua katsottaisi turistiksi, mitä tietysti lopulta olen, kun en saa siellä asukaskaan olla. Mutta se tekee thaimaalaisista niin juntteja, kun katsovat kaikki valkoiset ulkomaalaisiksi ja ulkopuolisiksi. Ihan niin kuin Suomessakin monet juntit pitävät kaikkia erinäköisiä ulkomaalaisina.
Mutta olen lukenut, ettei Kuala Lumpurissa lopulta kuitenkaan ole tuo sekoittuminen ihan onnistunut. Malaijit hallitsevat maan virallista puolta ja muut taitavat olla joidenkin silmissä toisen luokan kansalaisia. Surullista, miksi aina on syrjintää.
En ihan tiedä miksi kaikki menevät Thaimaahan Malesian sijaan. Tätä olisi kiinnostava selvitellä. Onko Thaimaassa jotain, mikä tekee siitä kivemman ja kiinnostavamman? Olen olettanut Malesian olevan vähän tylsä. Mutta nyt minua voisi kiinnostaa Malesia enemmän, mikäli se on järjestäytyneempi, modernimpi, järkevämpi ja mikäli siellä puhutaan englantia paremmin kuin Thaimaassa.
Olisiko se jokin vapaamielisyyden maine, joka ajaa ihmisiä Thaimaahan. Niin monet miehet menevät sinne edelleen naisten perässä. Nuoret menevät bilemaineen perässä. Ja onhan siellä ihmiset pintapuolisesti ystävällisiä ja naisiakin on tasapuolisesti julkisessa elämässä mukana, eivätkä he piilottele kotona. Mutta Malesiassa ihmiset ovat rauhallisempia, ja siitä pidän. Kun olen ollut pitkään Thaimaassa, niin Malesia vaikuttaa länsimaalaisemmalta ja siksi se kiinnostaa. Sanoisin että kristitystä maailmasta tulleelle muslimimaat ovat järkeenkäyvempiä kuin idempää Aasiasta tulleita uskontoja seuraavat maat.
Malesia on minulle silti aika tuntematon maa, olen käynyt vain Langawilla, Penangissa ja Kuala Lumpurissa. Meidän piti mennä nyt yhdessä viikon Malesian matkalle, jolloin olisimme voineet tutustua esimerkiksi Cameron Highlandsin alueeseen, mutta koiranhoitosyistä teimme lyhyet pistäytymiset erikseen.
Bukit Bintangin ostosalue
Nyt helmikuussa lyhyellä Kuala Lumpurin visiitilläni majoituin Bukit Bintangin alueelle, koska tahdoin sinne missä tavaratalot ovat. Ensinnäkin halusin ostaa työvaatteita Suomeen ja toiseksi muutenkin kaipaan tämmöiseen kaupunkiympäristöön kaikenlaisissa rantakohteissa ja kehitysmaaympäristössä luuhattuani.
Lue miten kaipasin kaupunkiin asustellessani vuoden Koh Lantalla Thaimaassa: Trooppisen saaren harmaa arki (maalis 2016) >>
Lue myös: Takaisin urbaaniin elämään Bangkokissa (huhti 2016) >>
Kuala Lumpurin Chinatown
Heinäkuussa 2015 kävin myös Kuala Lumpurissa ja silloin majoituin Chinatowniin. Halusin halvan majoituksen ja vilkkaan alueen. Sieltä olisi pitänyt löytyä pari kasvisravintolakojuakin, mutta ne jäivät löytämättä. Ne ovat kai vähän hankalia löytää ruokakojualueelta, eivätkä ole koko päivää auki. Söin sitten lähi-itäläistä ja intialaista ruokaa Malesiassa kiinalaisessa kaupunginosassa. Monikulttuurista oli. Tuolla reissulla olin murtuneella pikkuvarpaalla ja pysyttelin Chinatownin kujilla.
Kiinalaistemppeli Guan Di Chinatownissa
Hindutemppeli Sri Mahamariam Chinatownissa
Sri Mahamariam on Kuala Lumpurin vanhin hindutemppeli ja se sijaitsee samalla kadulla kuin Guan Di.
reissaustajaruokaa.com 
Isäpuoleni teki noin 30 vuotta sitten useita työmatkoja Kuala Lumpuriin, piti paikasta ja ihmetteli myöhemmin samaa kuin sinä eli miksi ihmiset haluavat Thaimaahan. Miksi he eivät matkusta kauniiseen Malesiaan?
Maailmanympärimatkallani vuonna 2002 minua varoitettiin matkatoimistossa Malesiasta, koska turisteihin suhtauduttiin nihkeästi ja maa oli vaarallinen etenkin naisille.
Erittäin hyvä, että tilanne on muuttunut.
Tuo on mielenkiintoista, jos matkatoimistossa on varoitettu, että turisteihin suhtauduttaisiin Malesiassa nihkeästi. Pitää tutustua aiheeseen. Vähän kokemukseni perusteella Malesiassa ollaan asiakaspalvelussa vain normaalin oloisia verrattuna thaimaalaisten makeiluun, vaikka toisaalta olen Thaimaassa törmännyt hyvin tuppisuiseen ja juroon palveluun, kuten myös aasialaisesti tyypilliseen pakoiluun, kun asiakaspalvelijaa jännittää englanti ja uudet tilanteet.
Thaimaahan verrattuna malesialaismiehet ja erilaiset etnisten ryhmien edustajamiehet tosiaan huomioivat valkonaamanaiset thaimaalaismiehiä enemmän, ja tuo johtaa aina niin epämiellyttävään tuijotukseen ja taka-ajatuksia sisältävään ystävälliseen käyttäytymiseen. En tiedä sitten vaarallisuudesta.
Kävin eka kerran Malesiassa (Kuala Lumpur & Penang) lapsena suunnilleen vuonna 1992 ja kai se silloin jo ihan sijoittui tällaisiin lämpimien turistikohteiden joukkoon. Sen muistan vain että silloin valtiolla oli kovat tavoitteet nostaa maan elintasoa ja nostaa se teollistuneiden (tai teollistuneisimpien) maiden joukkoon. Varoitteluita en muista. Sen muistan ettei minulla ollut sen ikäisenää vielä mitään hajua maailman uskonnoista ja poseerasin moskeijan edessä muslimikaavussa kädet wai-asennossa…
Tilanne oli varmasti erilainen 50-65 vuotiaalle työmatkalla olevalle miehelle ja yksin matkustavalle +30-vuotiaalle vaalealle naiselle. Minua harmitti, koska maa vaikutti kiinnostavalta. Mietin silloin, että ehkä joskus myöhemmin.
Minua muuten kiinnostaa, että miten minuun suhtaudutaan eri maissa tulevaisuudessa, kun olen vanha. Olisi ihanaa mennä maihin, joissa vanhoja ihmisiä arvostetaan ja autetaan erityisellä tavalla. Vanhenemisen hyvä puoli voi olla se, jos saa olla enemmän rauhassa katseilta.