Punkit ja muut riivaavat ötökät Thaimaassa

on
Punkki kävelemässä mukin päällä.
Punkki kävelemässä mukin päällä.

Trooppisten maiden ötököistä puhuttaessa mainitaan yleensä hyttyset ja torakat. Mutta minun suurin viholliseni ovat punkit.

Hyttyset ovat ikävämpiä Suomessa

 

Otimme huoneeseemme kissoja yöksi. Silloin pitää muistaa ottaa myös kissanhiekkalaatikko ja vesikuppi.
Tarvitsisin Suomen kesässä hyttysverkkoa sängyn ympärille enemmän kuin Thaimaassa. En tosiaan ole aikoihin majoittunut Thaimaassa paikassa, jossa hyttyset eksyisivät sisälle asti, joten en ole verkkoa käyttänyt. Pidän kyllä ovet ja ikkunat huolella kiinni. Ongelma on lähinnä bambubungaloweissa ja sen sellaisissa rakennuksissa, jotka eivät ole tiiviitä.

Suomen kesän hyttyset ovat paljon ikävämpiä kuin Thaimaan hyttyset. Thaimaassa ne eivät ole riivanneet minua samoin kuin Suomessa kesässä, niitä ei koskaan ole Thaimaassa niin paljon kuin mitä Suomessa voi olla. Suomessa hyttyset valvottavat: heräät yöllä etkä voi nukkua ennenkuin löydät sen inisijän. Thaimaassa ne eivät pidä ääntä. Thaimaassa niiden pistoa ei myöskään yleensä huomaa, Suomessa se sattuu. Mutta Suomessa hyttyset eivät sentään levitä tauteja, kun taas Thaimaassa denguekuume on todellinen vaara, ja paikoin on malariaakin.

Torakatkaan eivät haittaa

 

Lakaisin kuolleet torakat kasaan Chiang Main keittiön lattialta oltuani pari viikkoa poissa. Siltikään mielestäni asunnossa ei ollut kummempaa torakkaongelmaa. Tällainen on siis ihan normi Thaimaassa ja turha mitään sellaisesta sanoa vuokraisännälle. Myrkkyjä voi toki suihkia, mutta esimerkiksi muurahaiset ovat yleensä isompi ongelma.

Torakoista en enää edes välitä. Jos niitä näkyy sisällä yksittäisinä tai jos valtava torakka on jossain, en sitä juuri noteeraa saati että haluaisin tappaa sen. Eri asia olisi tietty, jos joku paikka vilisisi niitä, semmoisessa paikassa en voisi majoittua. Se ei silti haitannut, että Chiang Main kämppämme keittiöstä löytyi kasa torakoita asunnon oltua tyhjillään pari viikkoa. Sen sijaan jos suomalaiseen kerrostalokämppään ilmestyy yksi torakka, niin se tietää paljon hankalampaa ongelmaa. En tiedä mikä siinä on, ettei Thaimaassa yksi torakka tarkoita sitä, että kohta niitä on satoja vilistämässä asunnon joka nurkassa. Yksittäisiä torakoita voi olla Thaimaassa missä vain, se ei todellakaan ole asia mistä pitäisi mennä sanomaan hotellin respaan tai kirjoittaa Tripadvisoriin.

Puutiaiset tappavat koiria

 

Koirille pitäisi tehdä punkkitarkastukset päivittäin. Punkkeja voi nyppiä paljain kynsinkin, mutta monesti, etenkin korvista ja varpaanväleistä, on helpompi nyppiä ne pinseteillä, etenkin jos punkit ovat hyvin pieniä. Kulhoon pitäisi laittaa alkoholia, jotta punkit voi laittaa sinne kuolemaan.

Mutta punkit ovat hyönteisistä pahimpia. Punkit ovat Thaimaassa erilaisia, niistä ei esimerkiksi jää pää kiinni ihoon irrottaessa, eli ne voi ihan vain nyppäistä eikä tarvitse varoen kieritellä irti kuten Euroopassa. Se on myös erilaista, että ne eivät ole mitenkään erityisesti heinikossa viihtyviä, vaan sen sijaan asustavat vaikkapa puisissa ikkunanpielissä. Ne kiipeilevät seinillä ja viihtyvät missä vain pikkurakosissa taloissa ja rakennelmissa. Punkit ovat erinäköisiä ja -kokoisia niiden eri kehitysvaiheissa aivan kuten Suomessakin, on kolmea eri näköä ja kokoa (toukka, nymfi ja aikuinen). Lisäksi sukupuolet voivat erota toisistaan ja on eri lajeja, mistä johtuu tuo ero asuinsijoissa ja pään irtoamisesta.

Ja punkit levittävät tauteja, eri lajit erilaisia. Tosi monet koirat saavat niistä veriparasiitteja ja voivat kuolla sitten sitä kautta. Olen menettänyt Thaimaassa 7-viikkoisen Kanom-koiranpennun ja 7-kuukautisen Angelina-kissan mitä todennäköisimmin veriparasiittien takia. Niin monet koirat joutuvat doksisykliini-antiobioottikuurille veriparasiittien takia. Oireet koirilla huomaa siitä, että ne väsyvät ja menettävät ruokahalunsa. Lanta Animal Welfarella oli aika ajoin näitä tapauksia, saattoi olla että koira ei päässyt enää edes seisaalleen. Mutta niin ne vain toipuvat doksisykliinin avulla. Mutta jos kyseessä on muutenkin sairaalloinen eläin, eivät ne aina pysty taistelemaan parasiitteja vastaan ja kuolevat. Jos eläin ei kuole parasiittien aiheuttaman anemian takia, voivat parasiitit vahingoittaa mm. munuaisia ja maksaa.

Tässä Lanta Animal Welfaren vapaaehtoinen suihkuttaa rappusia punkkimyrkky Amitrazilla. Punkkeja vastaan taistelu on raskasta työtä. Joskus tuntui, ettei mikään tehoa.

En ollut Thaimaassa niin huolissani siitä, että punkit purisivat minua, vaikka jouduin muutaman itsestäni irroittamaan, mutta ihan niiden kiinnittymisen alkuvaiheilla ennenkuin ne ovat ehtineet imeä verta. En kuullut Thaimaassa juttuja punkkien ihmisille aiheuttamista terveysongelmista, vaikka niitäkin varmasti oli. Punkit tuntuivat olevan kiinnostuneita vain koirista. Kissoista en niitä löytänyt. Mutta sen huomasi selvästi, että toiset koirat houkuttelevat valtavasti punkkeja, kun taas toiset koirat punkit jättävät aikalailla rauhaan. Vaikka koirat saisivat samat lääkkeet punkkien poissa pitämiseen, eivät ne joidenkin kohdalla tunnu tehoavan lainkaan. Tuo on kai vähän sama ilmiö ihmisissä, kun hyttyset hyökkäävät vaikka Lapissa pahemmin toisiin, kun taas toisia ne härnäävät vähemmän.

Punkkien karkoitukseksi voidaan suihkuttaa Amitraz-nimistä myrkkyä vedellä laimennettuna pintoihin, joista punkit yritetään pitää poissa. Koirille voi antaa Ivermectin-nimistä pistosta, jota käytetään etenkin sydänmadon torjuntaan, mutta sen pitäisi tehota jonkin verran punkkeihinkin. Itse laitoin koirilleni mieluiten niskaan laitettavia aineita (spot-on), kuten Frontlinea tai Advocatea. Aine imeytyy koirien verenkiertoon ja punkkien pitäisi kuolla kiinnittyessään koiraan. Sitten on myös suun kautta annettavaa Bravecto-lääkettä. Punkkipannat taas eivät tuntuneet kovin tehokkailta eivätkä ne saisi kastua. Nämä kaikki ovat semmoisia lääkkeitä, että ne voivat aiheuttaa myös sivuvaikutuksia ja ovat myrkkyjä. Mutta ikävä kyllä punkkien jättämät parasiitit koirien vereen ovat varmempi tappaja koirille Thaimaassa kuin nämä myrkyt. Olen hoitanut sellaisia koiria, joista on pitänyt kerralla nyppiä kymmeniä punkkeja. Punkkeja on voinut olla molemmissa korvissa kymmeniä ja lisäksi varpaiden välit ja aluset ovat olleet niitä pullollaan. Lisäksi niitä on ollut klimpeittäin niskassa ja ihan kaikkialla. Yksikin punkki on jo liikaa.

Kirput

Kokemani mukaan Thaimaan koirista ja kissoista saa pidettyä kirput poissa, kunhan pitää makuupaikat puhtaina ja huolehtii loishäädöistä. Punkit ovat niin paljon hankalampia. Aina kun eläinkeskuksiin tulee uusi asukki, pitää ne heti ensin pestä. Siten kahdessa eläinkeskuksessa, joissa olin vapaaehtoisena, ei koirilla ollut kirppuja. Punkki-kirppushampoot tehoavat kirppuihin aika hyvin, toisin kuin punkkeihin, jotka pitää nyppiä pois käsin. Lisäksi on Frontline-nimistä suihketta, jota voi käyttää esimerkiksi jos eläin on aluksi niin arka, ettei sitä kannata heti pestä tai jos eläin on tullut sterilointiin eikä ole aikaa pestä ja kuivatella. Frontline tehoaa kirppuihin alta aikayksikön. Kirput ovat kamalan vikkeliä ja niitä on vaikea jahdata koiran turkista nypittäviksi.

Koirat eivät selviä Thaimaassakaan ilman ihmisen apua ja kulkukoirina ne kuolevat ennenaikaisesti etenkin punkkien välittämiin tauteihin. On ihmisen tehtävä pitää koirat puhtaina kirpuista ja punkeista, ihminen on koiran domestikoittanut.

Itseäni eivät kirput muuten ole vaivanneet, mutta yhdessä koiranhoitopaikassa niitä oli terassilla. Koirien omistaja kertoi siitä minulle ja ei ne kirput niin pahoja olleet. Jos sellainen puri, se oli aika sama kuin hyttysen pisto Suomessa. Mutta tuolla terassilla kirppujakin pahempi vaiva oli punkit. Kun minulla ei ollut muuta kuin Frontline-spray käytössäni, tein niin että kiehutin monta kattilallista vettä ja roiskin tulikuumaa vettä kaikkialle kaakeloidulla terassilla ja isoille puisille huonekaluille. Sitten vielä suihkutin kaiken Frontlinella. Ja kyttäsin joka päivä seiniä ja nypin näkemäni punkit pois. Kirppuja ei käsittelyn jälkeen enää näkynyt.

Lutikat eli bed bugsit

Nämä ovat kolmas versio pienistä verta imevistä ötököistä. Onneksi en kohdannut niitä kuin yhden episodin aikana, kun joku eläinkeskuksen vapaaehtoisista oli vahingossa tuonut luteita mukanaan jostain toisesta paikasta matkatavaroissaan. Sillä tavoin ne leviävät paikasta toiseen. Mutta episodi aiheutti minulle hirveästi ylimääräistä työtä muutenkin ylityöllistetyssä elämässä.

Majapaikkojen patjat kannattaisi aina tutkia. Puurakenteiset sängyt ovat hankalampia kuin metalliset. Löysin bed bugsien lymypaikkoja nimenomaan puusängyn kolosista. Tämä kuva on bangkokilaisesta dormista.

Jos bed bugseja ei huomaa muuten, niin niitä kannattaa epäillä, jos ihoon ilmestyy kämmenen kokoiselle alueelle monta punaista kutiavaa pistettä vierekkäin ja sellaiseen paikkaan, joka ei ole nilkkojen tapaan hyttysten suosikkialue. Jos epäily syntyy, niin sitten pitää käydä läpi tarkasti, vaikka taskulampun avulla, sängyn patjan saumat. Jos sieltä ei löydy vallan näitä eläviä tai kuolleita parin tai muutaman millin kokoisia, kuoreltaan laikukkaita ruskeasävyisiä ötököitä, niin katso löytyykö outoa vaaleasävyistä härmää saumoista, muuta kuin kangasnöyhtää. Uuteen majapaikkaan mennessä pitäisi aina tsekata sängyn rungot, ettei niissä näy tummia pieniä pilkkuja, jotka ovat luteen ulostetta. Tai petivaatteissa pieniä pisteitä, jotka ovat tuota ulostetta tai kuivaa verta. Luteita ei ole erityisesti likaisissa paikoissa, vaan niitä voi löytyä ihan mistä vain minne joku on ne mukanaan tuonut.

Luteita voisi löytyä hienommastakin hotellista, mikäli joku edellinen vieras olisi niitä sinne tuonut ja ne olisivat pesiytyneet patjan saumoihin. Tämä kuva on chiangmailaisesta hotellista, jossa ongelmaa ei ollut.

Kun eläinkeskukselta löytyi luteita, käskin huoneen vapaaehtoisten ihan ekaksi kerätä kimpsunsa ja pestä vaatteensa kuumalla vedellä ja suihkuttaa kaikki alkoholilla (jota eläinkeskuksella oli pullokaupalla klinikan tarpeisiin). Tässä epäilen, ettei toinen sitä viitsinyt tehdä, koska myöhemmin luteita löytyi seuraavasta huoneesta.

Kun huone oli tyhjä, keräsin kaikki tekstiilit ja upotin ne kiehuvaan veteen ja sitten vielä lisäsin litratolkulla alkoholia jäähtyneeseen veteen. Toinen patja meni poltettavaksi ja toisen, tekonahkalla päällystetyn patjan käsittelin muutaman kerran kuumalla vedellä ja suihkutin alkoholia ja Amitraz-myrkkyä. En muista montako patjaa heitimme kaiken kaikkiaan pois tässä episodissa, kun kaikkien huoneiden patjat käsiteltiin. Todetusti infestoituneen huoneen kaikki pinnat, eli seinät, lattian, sängyn rungot ja huonekalut valelin kiehuvalla vedellä ja vuoropäivinä suihkutin alkoholilla ja Amitraz-myrkyllä muutamana päivänä. Oli hirveä show keittää isoissa kattiloissa vettä, kantaa vesi huoneeseen, roiskia kuumaa vettä muutenkin kuumassa ilmanalassa ja sitten kuivata lattia kaikesta siitä vedestä. Suomessa olisi mahdollista kai tilata jonkinlaiset kuumaa ilmaa työntävät laitteet, mutta eihän Koh Lantalla sellaisia ollut.

Pienet mustat muurahaiset purevat Thaimaassa

Pienet mustat muurahaiset löytävät Thaimaassa hetkessä tiensä ruoanmurusille. Niiden ja kärpästen takia pitääkin siivota kunnolla ja viedä roskat usein ulos. Toisin kuin Suomessa, nuo mustat muurahaiset purevat. Niitä näkee ulkona kävelemässä pitkinä letkoina. Kerrankin menin hämärässä moponi luokse ja seisahdin laittamaan kypärää päähäni ennen ajamaan lähtöä. Piti pian pysähtyä, koska jalkojani alkoi nipistellä. Nuo muurahaiset ovat vikkeliä kiipeämään kinttuja pitkin. Myös koiria ulkoiluttaessa minun piti katsoa, etteivät koirat pysähdy haistelemaan pientareita muurahaisletkan kohdalla.

Lue myös:
Juoksujalkaiset ja tuhatjalkaiset >>
Thaimaan skorpionit >>
Gekot ja muut liskot ovat kavereita >>
Balin punkkinen koiranpentu >>
Päivä thaimaalaisessa kylässä: luikeroita ja vastasyntyneitä pentuja >>

Juoksujalkainen Chiang Maissa. Kuulin sisällä ollessani pyykkikopasta rapinaa ja näin vilauksen tästä. Hain kiireesti hyönteismyrkkyä ja aseeksi mopin. Suihkutin nopeasti koppaan myrkkyä. Tämä pomppasi sieltä sitten pois. Ne ovat tavattoman nopeita ja erityisesti siksi pelkään niitä, kun ne eivät vain matele pois niinkuin käärmeet.
Aluksi luulin, ettei Thaimaassa olisi lainkaan ampiaisia. Sitten kun niitä on ollut, eivät ne ole niin uteliaita ja aggressiivisia kuin Suomessa.
Aluksi luulin, ettei Thaimaassa olisi lainkaan ampiaisia. Sitten kun niitä on ollut, eivät ne ole niin uteliaita ja aggressiivisia kuin Suomessa.
Tämä on mielestäni mehiläinen eikä ampiainen, enkä pelkää mehiläisiä, elleivät ne käyttäydy oudosti.
Nuo tummanruskeat kohdat tässä patsaassa ovat mehiläisiä. Kuva on Pohjois-Thaimaan Thatonista ja muistaakseni tuossa kuului melkoinen pörinä.
Tämä on yhdestä koiranhoitopaikastani, jossa matto laitettiin oven rakoon skorpionien takia.
Tällaiset isot torakat ovat tuttu näky Thaimaassa ja niihin tottuu. Tuliaiseksi niitä ei kuitenkaan pidä Suomeen viedä.

One Comment Lisää omasi

  1. Alkoi kummasti joka paikka kutisemaan tämän jutun jälkeen 😀

    Punkit ovat kyllä ihan kamalia! Olen tänä keväänä nyppinyt meidän koirasta varmaankin lähes sata punkkia irti ja tänään oli taas yksi tarttunut Tsuk-tsukin silmäkulmaan ja luomi oli ihan turvoksissa. Punkkipanta ja lääkitys on, mutta varsinkin pään ja luppakorvien seudulla niitä silti riittää. Ihme juttu, mutta kissoilla en ole huomannut vielä yhtäkään….

    En tiedä miten vaarallisia punkit ovat täälläpäin verrattuna Suomeen, mutta eivät varmasti lähellekään niin tappavia kuin Thaimaassa…

    Kirppujakin olen päässyt pesemään villikissanpennusta, joka oli ihan riutunut, mutta eläinlääkäri sai sen onneksi pelastettua.

    Vaikka vegaaneja ollaan, niin näihin otuksiin ei taideta olla kovin ihastuneita 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s