
Kävin PhaNgan Animal Care for Strays PACSin eläinsuojelukeskuksella tammikuussa, kun viisipäiväinen sterilointiklinikka oli saatu päätökseen. Minusta on kiinnostavaa nähdä, miten tällaiset paikat on missäkin järjestetty – millaiset tilat on ja millaiset työrutiinit on kehitetty. PACS on pienempi kuin ne paikat, joissa olen ollut vapaaehtoisena. Heillä ei ole ollut varaa palkata eläinlääkäriä, sen sijaan sinne haetaan jatkuvasti vapaaehtoiseläinlääkäreitä ja joskus eläimiä pitää käyttää kaupallisella eläinlääkäriasemalla, joita on saarella kolme. (Kävin PACSilla tammikuussa 2017 ja sittemmin paikka on tainnut alkaa toimimaan entistä tehokkaammin, joten osa jutun tiedoista on varmaan jo vanhentunutta.)

Vierailu keskuksella tuo heti esiin tarpeellisuuden – siellä oli potilaina vahingoittuneita ja sairastuneita katukissoja ja -koiria. Yksi tyttökoira oli juuri steriloitu. Siellä ei ole saatu toimintaa pyörimään yhtä tehokkaasti kuin Lanta Animal Welfarella, mikä johtuu vain ja ainoastaan rahan puutteesta eli ei ole rahaa palkata vakituista henkilökuntaa. Ei ole mahdollista tehokkaasti organisoida steriloitavien eläinten pyydystämistä, sterilointia, hoitoa ja takaisin palauttamista, jos ei ole varmaa työntekijäkaartia. Olisi ollut mahtavaa jäädä Koh Phanganille auttamaan. Nyt Suomesta käsin hingun tällaisiin töihin, vaikka muistan kyllä miten työlästä se on ja liika työnteko väsyttää sielläkin ja ennen pitkää siitä saa tarpeekseen. Mutta pariksi kuukaudeksi kannattaa aina lähteä tällaisiin projekteihin auttamaan, se menee ehdottomasti plussan puolelle antoisana kokemuksena.

Keskuksen vapaaehtoisten päätyö on huolehtia sinne hoitoon tulleista eläimistä, jotka ovat vahingoittuneina tai sairaina löydettyjä katukoiria ja -kissoja tai hylättyjä entisiä lemmikkejä ja pieniä pentuja. Eli siivoamista, ruokkimista ja eläinten hellittelyä tarvitaan joka päivä vuoden ympäri. Erittäin tärkeää on myös etsiä katukoiria ja -kissoja steriloitaviksi silloin kun paikalla on eläinlääkäri tai useampi työtä tekemässä. PACS pitää myös huolen, että saari pysyy rabiesvapaana, eli kaikki koirat ja kissat rokotetaan edelleen, vaikka saarella ei ole ollut rabiestapauksia ainakaan pariin vuosikymmeneen. Myös muita tauteja vastaan hoidetaan rokotukset tietysti myös.
Juuri tällä hetkellä PACS etsii vapaaehtoisia, jotka hoitaisivat tietyillä aluiella katukoirien säännöllisen ruokinnan ja lääkinnän. Sellainen toiminta on paljon halvempaa ja järkevämpää, kuin ottaa koirat eläinsuojelukeskukselle hoitoon koko lääkinnän ajaksi.

Minulle näytettiin eläinten tiloja, jotka olivat samanlaista kuin muualla Thaimaassa näkemäni. Heillä oli kohtuullinen määrä koiria ja kissoja, joille joko etsitään uudet kodit tai palautetaan sinne mistä ne on löydettykin, mikäli ne voivat jatkaa elämäänsä entiseen tapaan. Toisin kuin Suomessa, Thaimaassa ei oteta irtokoiria talteen. Niitä on yksinkertaisesti aivan liikaa ja elämä on ei-halutuille koirille mielenkiintoisempaa vapaana kuin betonihuoneissa. Tosin Thaimaassa ja monissa muissa maissa koiria ei pidetä pienissä yhden koiran kenneleissä, vaan usein ulkotarhoissa muiden koirien kanssa, jotka on totutettu toisiinsa.
PACSilla oli hyvä uusi ilmastoitu tila sairaille koirille, sellaista ei olekaan Lanta Animal Welfarella, jossa olen suurimmaksi osaksi itse ollut. Thaimaan yli +30-asteen säät eivät ole kivoja koirillekaan. Paranemassa oleville kissoille oli häkit ilmastoidun klinikan vieressä samalla tavalla kuin Koh Lantallakin.

Kun kävin PACSilla, siellä oli pari sterilointiklinikalta tutuksi tullutta vapaaehtoista sekä eläinlääkäri. Hän oli juuri steriloinut yhden koiran, jota ei voitu jostain syystä leikata temppelillä järjestetyllä klinikalla.
Lähtiessäni juttelin myös pitkät pätkät PACSilla jonkinlaisena yleistyöntekijänä olevan thaimiehen kanssa, joka oli leikkaamassa pensaita. On aina mahtavaa tavata eläinsuojelumielisiä paikallisia, joita ei ole kovin helppoa löytää työntekijöiksi pienille paikkakunnille. Varsinkaan saada englanninkielentaitoisia tekemään likaista työtä.
Lue myös:
Liikkuva eläinklinikka Koh Phanganin saarella Thaimaassa >>
Eläinsuojelukeskus Lanta Animal Welfare Thaimaassa >>
Kissaklinikan apulaisena Gili-saarilla Indonesiassa >>
Koiranpennun hoitamista Goalla Intiassa >>
Vapaaehtoisena koirien turvatarhalla Chiang Maissa >>
Soi Dogin turvatarha eläimille Phuketissa >>











Pidän käsittämättömänä eläinten luottamusta heitä auttaviin ihmisiin. Julmasti kohdeltu koira heiluttää häntäänsä inhimillisesti käyttäytyville auttajille. Ilmeisesti ne ymmärtävät, että vain osa ihmisistä on niin kuvottavia, että he vahingoittavat avuttomia eläimiä.
Se on tosiaan ihmeellinen piirre koirissa. Kai se on jonkinlaista epätoivoa, että ”pitäisitkö sinä huolen minusta”. Jos joku on joskus kohdellut hyvin, niin on toivoa jos toistekin. Samalla tavalla, jos kerran on pöydästä saanut ruokaa, niin koirat tietävät että se on mahdollista toistekin.