
Viikon matkailuautoreissu Itä-Suomessa ja Kainuussa onnistui hienosti kolmen Thaimaan koiramme kanssa heinäkuussa. Olimme varautuneet siihen, että ensimmäisen päivän jälkeen jouduttaisiin kääntymään takaisin, mikäli koirat eivät viihtyisi matkailuautossa. Jos ne vaikka olisivat tärisseet ja itkeneet. Mutta ne oleilivat ajon aikana aika hyvin, lähtivät innoissaan kävelyille ja hyppäsivät mielellään autoon takaisin ja löysivät autosta paikkansa.

Matkareittimme
- päivä: Joensuusta Ruunaan koskille, joka on yksi valtion retkeilyalueista Lieksassa.
- päivä: veneretki Ruunaalla, ajo Lieksan, Nurmeksen ja Kuhmon kautta 912-tietä myöten.
- päivä: ajo Suomussalmen kautta Kylmäluomalle, joka on valtion retkeilyalue 5- tien (E63) varrella.
- päivä: vierailu Kuusamon suurpetokeskuksella, Hossan kansallispuistoon kävelemään.
- päivä: käynti sadesäällä Julma-Ölkyllä ja ajoa Suomussalmen kautta 5-tietä (E63).
- päivä: käynti Katinkullassa ja Tiilikkajärven kansallispuistossa.
- päivä: ajoa takaisinpäin sadesäällä mm. Juankosken kautta.

Tulimme sateiden takia takaisin päivää suunniteltua aikaisemmin. Reitti ei ollut mitenkään lukkoon lyöty etukäteen ja varsinkin paluumatkalle olisi ollut vaihtoehtoja. Jos ei olisi satanut, olisimme jääneet Hossaan ainakin vielä päiväksi kävelemään. Mutta ei huvittanut jäädä päiväksi paikalleen sadetta pitämään, vaan mieluummin lähdimme ajamaan takaisin etelään, ettei tulisi niin pitkiä ajoja paluumatkalle.
Parasta matkalla oli ehkä Kuhmon jälkeinen pätkä kainuulaista luontoa, kun ajoimme itärajaa lähinnä kulkevaa 912-tietä. Metsämaiseman muutos miellytti. Tykkään vähän kärsineen näköisistä suomaisemista, kun puut näyttävät kitukasvuisilta ja tupasvillojen siementupsut pehmentävät näkymää.
Yhtämittaiset ajomatkat olivat lyhyitä ja pysähtelimme paljon jaloittelemaan. Katsastimme matkan varren paikkakunnat ja tutustuimme retkeilyalueisiin ja kansallispuistoihin koirien kanssa päiväreittejä kävellen. Varsinkin kun ollaan matkailuautolla liikkeellä, niin minua ei oikein saa tarpomaan rinkka selässä telttaa, makuupussia ja muonia kuljetellen hartiat painaumilla. Ihana on kuljeskella muutaman tunnin rengasreittejä sen sijaan.
Olimme kaikki yöt jossain pysähdyspaikoilla, emme leirintäalueilla. Peseydyimme jorpakoissa ja olimme ihan omassa rauhassamme. Rahaa meni dieseliin ja ruokiin lähinnä vain.
Miten asettauduimme autoon?

Yleensä minä istuin etupenkillä Lexie sylissä, Alma nukkui koirankopissa ja Greippi makasi koirankopin päällä. Olimme varustaneet matkailuauton kahdella lentomatkoillakin käytetyllä koirankopilla. Loppujen lopuksi vain yksi olisi ollut tarpeen, koska Greippi oli autossa vapaana otettuaan paikkansa yhden kopin päältä, eikä liikkunut siitä minnekään. Se olisi voinut olla penkilläkin, mutta taisi tykätä kopin katosta, koska se oli hieman penkkiä korkeammalla ja siitä näki paremmin ulos. Lexie oli sylissäni, koska se makoili siinä hyvin ja koska kopassa se oli rauhaton. Alma meni kopissa, koska se joka tapauksessa nukkui ajojen aikana, kun taas nämä kaksi muuta koiraa välillä vain ummistivat silmänsä, mutta eivät oikein nukkuneet. Kun kokeilin pitää Almaa edessä sylissäni ajon aikana, niin siihen se alkoi nukkumaan myös. Ihan sama sillä siis oli olla kopissa, kun ei kerran maisemia katsellut.
Koirien pitäisi kyllä olla joko turvavöissä tai kopissa ajon aikana samoista syistä kuin ihmiselläkin on turvavyöpakko, eli ajo-onnettomuuksien varalta. Ajattelin tässä vain koirien viihtyvyyttä. Greippi ja Lexie saattoivat kopissa ollessaan alkaa raapimaan seiniä.
Muita matkailuautoreissujani, koirilla ja ilman:
2014 heinäkuu Helsinki – Bryssel – Helsinki
- Finnlinesilla Saksaan (2014) >>
- Brysselin paloja: tekemistä, näkemistä ja ruokaa (2014) >>
- Rento kanavien ja kujien Gent Belgiassa (2014) >>
- Luxemburg on näyttävä pieni kaupunki (2014) >>
- Matkailuautolla Brysselistä Tanskan kautta Suomeen (2014) >>
2012 heinäkuu Pohjois-Karjala (koira mukana):
2012 kesäkuu Kuusamo-Ranua-Rovaniemi-Kalajoki (koira mukana):
2011 heinäkuussa Norjan Lofooteille ja Vesterålenille (kävin kesäkuussa matkailuautolla myös Etelä-Norjassa, mutta siitä ei ole juttuja):
2009 syksyllä kuukausi Itä-Euroopassa:
- Sopot Puolan rannikolla >>
- Tatravuorilla ja Zakopanessa >>
- Kroatian Plitvice on ehkä Euroopan kaunein paikka >>
- Paklenican kansallispuisto Kroatiassa >>
- Kroatian Dalmatia ja kirkkaat vedet >>
- Bledin järvinäkymät Sloveniassa >>
2008 tammikuu Uudessa-Seelannissa:








Mahtavalta kuulostaa tuo teidän reissu Kainuussa ja Itä-Suomessa. Tuo itärajalla autoilu kyllä voisi kiinnostaa. Täytyy tuo 912-tie laittaa muistiin. Onko teillä koskaan matkailuauton kanssa ilmennyt ongelmia? Viime kesänä olin kaverin mukana matkailuautolla Lapissa ja ikävä kyllä matkailuauto halusi jäädä ihailemaan maisemia. Onneksi kaverini löysi Riihimäen seudulta hinauspalvelun ja auto saatiin korjaamolle. Onneksi mittavia korjauksia ei tarvinnut joten pääsimme autolla matkamaan jo seuraavana päivänä.
Hei, oli kyllä kiva reissu tuo ja monet muutkin, koirien kanssa on motivoivaa tutkia luontoa. Matkailuauton kanssa ongelmia oli pari vuotta sitten Latviassa, kun yksi rengas meni jonkin verran rikki, mutta korjaamo löytyi sieltäkin. Ja Euroopan vuoristoteille tuosta autosta ei ole. Kieltämättä vähän stressaa autoilu, onneksi teilläkin hinauspalvelu toimi. Siihen ei olla vielä jouduttu turvautumaan. Tänä kesänä matkailuauton sijaan alla on itse tuunattu reissupaku, jolla tänäänkin menin Ranualla semmoista hiekkatietä, joka olisi matkailuautolla ollut aika vaikea.