Tänään söin ensimmäisen kerran vuohenputkea. Nokkonen, horsman versot, voikukan ja koivun lehdet sekä poimulehdet ovat olleet käytössäni ennenkin, mutta vuohenputkea en ole käyttänyt. En ole ollut varma sen tunnistamisessa ja se on haissut mielestäni pistävälle. Nyt sitten piti kokeilla, kun ei oikein muutakaan ole vielä maasta putkahtanut näkyville.

Keräsin vuohenputkea muutaman desin ja huuhtelin. Ensin laitoin ne runsaaseen veteen kellumaan ja sitten vielä huuhtelin ne käsissäni, jotta välttyisin hiekanmuruilta. Sitten silppusin ne ja lisäsin salaattiin. Tämän kertainen salaattini ei ollut mitään megahyvää ja erikoista, ja se oli melkoinen sekoitelma, mutta tiedoksi että siinä oli:

vuohenputkea
jäävuorisalaattia
rucolaa
punaista paprikaa
retiisiä
ruskeita keitettyjä papuja
vihreitä oliiveja
tomaattia
valkoista parsaa (raakana)
omenaviinietikkaa

Salaatti upposi ihan hyvin, koska varsinkin oliivit toivat siihen makua. Vuohenputki ei siinä varmaankaan juuri maistunut, vaan oli terveellisenä lisänä. Seuraavalla kerralla uskaltanen laittaa vuohenputkea ainoaksi lehteväksi vihannekseksi.

PS. Ei tarvitse tutustua tällaisiin rehuihin, jos ryhtyy kasvissyöjäksi, vaan voi jatkaa ihan vaikka tylsän jäävuorisalaatti-tomaatti-kurkku -sekoituksen syömistä. Itse olen ollut aika nuoresta asti ihastunut ajatukseen, että voi vain mennä metsään ja poimia sieltä ilmaista ruokaa. Siinä on mielestäni jotain tosi hienoa ja onhan se valtavan ekologistakin. Mutta harvat vegaanit kuitenkaan keräilevät villivihanneksia tai hippeilevät merkittävästi muutenkaan.