Tilasin netistä viikonloppuna jänniä siemeniä ja ne tulivat postissa jo tänään. Sieltä tuli steviaa, thaibasilikaa, sitruunaruohoa, paksoita, karhunlaukkaa ja parsasalaattia. Vaikka olen ollut koko ikäni kasvimaan hoidon kanssa tekemisissä, en siltikään ole siinä kovin ekspertti, koska en ole yleensä ollut hommassa päävastuullinen. Saa nähdä siis mitä tulee esikasvatuksistani, stevian kohdalla luin nyt vasta multaan laittamisen jälkeen ohjeita netistä, ja pieleen taisi mennä… Olen steviasta lukenut, että sen siementen tilaaminen on tänä keväänä ollut tosi suosittua. Muitakin siis kiinnostaa ajatus itse oman makeutusaineen kasvattamisesta, ja vieläpä sellaisen, jossa ei ole sokeria, keinotekoisuutta eikä energiaa.

Thaibasilikaa en ole aiemmin kasvattanut, mutta sen kasvatus ei taida erota muista basilikoista. Sitruunaruohoa on meillä maalla kasvatettu aiemminkin, mutta se kasvoi vain heinämäisiksi haituviksi, jotka kylläkin maistuivat oikealle. Nyt tulkitsin siemenpussista, että ne kasvavat korsimaisiksi vasta vuoden ikäisinä. Ehkäpä sitten syksyllä kaivan heinät maasta sisälle talvehtimaan. Jos nuo onnistuvat, niin sitten pitänee keksiä saisiko kasvatettua kaffirlimettiä ja galangalia, jolloin olisi omasta takaa thairuokien supermausteet. Valkosipulia on kasvamassa jo ennestään.

Yksi yksinkertaisista kiinalaisista lemppariruoistani on paistettu paksoi. Nyt sitten pitää testata sen kasvattamista. Siitä varmaan tulee aika samanlaista, kuin pitkään kasvattamastamme mangoldista, joka paistettuna maistuu myös aika samalle, mutta siinä taitaa olla enemmän vihreää lehteä. Kumpikin toimii myös raakana. Paksoin siemenet aion laittaa suoraan maahan.

Parsasalaattia kokeilimme viime kesänä ja se oli mukava rapsakka salaattikasvi. Erilaiset keräsalaatit meinaavat joskus mädäntyä ja niistä pitää usein kuoria päällimmäisiä kerroksia, jotka ovat multaisia tai huonoksi menneitä. Parsasalaatti on niihin verrattuna jotenkin puhtaan oloista ja tykkään muutenkin syödä salaateissa tämmöisiä tummemman vihreitä ja ruokaisampia lehtiä. Tiedon etsiminen tästä kasvista toi tänään mielenkiintoisen löydön. Meillä kasvoi parsasalaatti tämän näköisinä lehtinä. Ilmeisesti jos sen laittaisi aiemmin kasvamaan tai jos kaikkia lehtiä ei kerää ajoissa pois, kasvaa lehtien juureen paksu varsi, joka näyttää tältä , ja jonka voi käyttää parsan tapaan. Olenkin luultavasti nähnyt parsasalaattia varsineen myynnissä maailmalla toreilla ja ihmetellyt että mikähän tuokin on. Pitää siis tänä vuonna antaa joidenkin kasvaa, ja katsoa kasvaako tuollainen varsi.

Karhunlaukan siemenet päätin laittaa maahan vasta syksyllä. Siemenpussin ohjeiden mukaan vaikutti siltä, että olisi jo aiemmin pitänyt laittaa siemenet multiin ja pitää niitä kuukauden pituisia jaksoja vaihtelevissa lämpötiloissa. Tilasin siemenet, koska ihastuin ajatukseen nätistä valkoisesta kukasta, jonka lehdet voi syödä valkosipulin tapaan. Jostain luin, että kukista saattaa levitä siemeniä ja saada kukka tällä tavalla leviämään. Olisi loistavaa saada nätti valkosipuliketo.

Olen heikkona aasialaisiin ruokiin ja olisi mukava saada useampia lempparikasvejani kotimaisina. Onneksi esimerkiksi korianteria saa suomalaisena useista marketeista. Ja monissa aasialaisissa ruoissa on aika sama, mitä kasviksia niihin laittaa, kunhan yrtit ja mausteet ovat oikeat. Kaalilla ja porkkanalla pääsee thairesepteissä aika pitkälle. Mutta yksi tulevaisuuden toiveeni olisi asua Thaimaassa pienessä mökissä, jossa olisi ympärillä iso puutarha, jossa kasvattaisin kaikkea mahdollista, mitä Suomessa ei saa kasvamaan.