Valmistin tällä viikolla laakakorvasieniä ilman esikäsittelyä. Söin niitä parin kourallisen verran paistettuna sipulin, soijamaidon ja kaurakerman kera. En tiedä kasvaako niitä tänä vuonna erityisen paljon vai eikö niihin ole ennen tullut kiinnitettyä huomiota. Koska niitä kasvaa paikoin paljon ja ne ovat hyvän makuisia, niin hiukan ihmetyttää, ettei niitä mainita paremmin erilaisissa sienistä kertovissa lähteissä.
Kirjoittamalla hakukoneeseen sanan laakakorvasieni, löytää verkosta blogeista ja keskusteluista esimerkiksi seuraavia kommentteja niiden käsittelystä:
”Laakakorvasieni on hyvä ruokasieni, mutta täytyy virallisen ohjeen mukaan esikäsitellä…Kelpaa syötäväksi sellaisenaan, mutta sientä ei pidä sekoittaa raakana tappavan myrkylliseen korvasieneen.”
”Laakakorvasieni ei ole myrkyllinen.”
”Se kun on paljon miedompi ja myös myrkytön laji, joten mauttomia ovat keitettynä.”
Olen keräillyt laakakorvasienten lisäksi tavallisia korvasieniä paljon ja on tullut tosi tarpeeseen tehdä niiden keittopiste ulos. Muutoin olisi sisätiloihin tullut liikaa myrkkyhöyryjä. On ollut vaivalloista kanniskella kattiloita ulos ja sisälle, käydä tarkistelemassa milloin keitokset kiehuvat, huuhdella sieniä sisällä, pestä kattiloita ja kantaa sieniä taas ulos toista keittokertaa varten.
Touhussa kuluu paljon myös vettä. Olen huuhdellut jokaisen korvasienen erikseen juoksevan veden alla poistaakseni likaa ja sen jälkeen lillutellut niitä vedessä. Keittovesienkin pitää olla kovasti väljät. Vettä kuluu myös kattiloiden pesemiseen joka välissä. Mutta koska korvasienten kasvamiseen ei kulu lainkaan käyttövettä, energiaa eikä mitään, niin ehkä tuo veden kuluminen niiden käsittelyyn ei ole iso juttu ollenkaan verrattuna mihinkään tuotteeseen, minkä voi ostaa kaupasta.
Korvasienten käsittelyssä kannattaa uskoa Eviran ohjeisiin.
reissaustajaruokaa.com 
3 Comments Lisää omasi