Ranuan leirintäalueelta lähti kiva kolmen kilometrin kuntoilupolku, jonka varrella oli myös opastauluja metsätyypeistä. Yksi omista suosikeistani taitaa olla neva. Jostain syystä silmäni lepää semmosessa suomaisemassa, jossa törröttää vain jokunen pieni puu. Polun varrella oli pientä nevakaistaletta. Koiran kanssa oli mukava käydä tuota polkua kävelemässä.
Itsekseen en olisi ehkä valinnut Ranuan eläinpuistoa käyntikohteeksi. Etukäteeen pikkuisen koitin katsoa, mitä eläinpuistosta sanotaan, eli millaiset eläinten olot siellä on ja miten ne sinne hankitaan. Se ei ainakaan antanut hyvää kuvaa paikasta, että eläinpuiston nettisivuilta ei löytynyt yhtään mitään lajien suojeluun tai loukkaantuneiden eläinten vastaanottamiseen liittyvää asiaa.
Kun suurin osa ihmisten eläintenpidosta on todella huonoa (kanalat, navetat, turkistarhat), niin ovathan eläintarhaolosuhteet siihen verrattuna hyvät. Kysymys Suomen eläintarhojen eettisyydestä ei ole mitään verrattuna siihen, miten miljoonia eläimiä Suomessa pidetään tehotuotanto-olosuhteissa. En ole äärettömän kiinnostunut huomion kiinnittämisestä tehotuotantoa, eläinkokeita, turkistarhausta ja koirien jalostusta marginaalisempiin epäkohtiin, vaikka todellakin kaikkialla pitää korjata epäkohdat, missä niitä on.
Silti mielestäni villieläimiä ei saa vangita eläintarhoihin, mutta loukkaantuneita ja muuten luontoon palauttamattomissa olevia eläimiä voi. Niille pitää tietysti järjestää mahdollisimman hyvät olosuhteet. Ja muita kuin uhanalaisia eläimiä ei saisi yrittää saada lisääntymään eläintarhoissa. En ole varma, onko jääkarhuja syytä lajin vaarantumisen tässä vaiheessa pyrkiä saada lisääntymään eläintarhoissa, kuten nyt Ranuan eläinpuistossa.
Luonnossa on niin vaikea nähdä eläimiä, että tuolla oli mielestäni kiva päästä niitä näkemään ristiriitaisista ajatuksistani huolimatta. Eläinpuisto oli hienosti metsään rakennettu eli se ei ollut eläintarhamainen. Joillain eläimillä oli aika suuret aitaukset, mutta näätäeläimillä olisi pitänyt olla isommat tilat.
Matkan muut jutut:
Matkalla Kainuuseen karhuja katsomaan
Matkailuautolla Rovaniemelle ja Tornioon 16.-17.6.
Vierailu Kalajoella 18.6.
Kuusamo-Ranua-Rovaniemi-Tornio-Kalajoki -turnee
reissaustajaruokaa.com 
Minusta eläintarhoissa on sekä hyvät että pahat puolensa. Hyviin puoliin kuuluu uhanalaisten eläinten suojelu. Huonoihin taas eläimillä rahastaminen ja villieläinten pito vankeudessa, jonne ne eivät kuulu. Aivan varmasti ne stressaantuvat, kun joka päivä jotain kyylääjiä tulee siihen häkin viereen tuijottamaan. Ne eivät saa olla rauhassa. Onnellisempia ne olisivat luonnossa ja siellä niitä katselisinkin mieluummin. Toisaalta ymmärrän, jos joku kiinantiikeri on juuri kuolemassa sukupuuttoon, niin onhan niitä pakko kasvattaa vankeudessa lajin säilymiseksi. Mutta miksi niillä pitää rahastaa ja käyttää niitä ihmisen viihdykkeenä? Eläin häiriintyy ja kärsii.
Samaa mieltä. Taitaa vaan tosiaan olla niin, että harvat Suomen tai muun maailman eläintarhojen eläimistä ovat siellä lajien suojelutarkoituksessa. Suurin osa on vain näytillä lajiensa edustajina, mikä on huono asia. Varmaankin kun eläintarhatouhu on lähinnä bisnestä niin olisi parempi että se loppuisi, etenkin kun maailmalla on niin paljon eläintarhoissa eläimiä surkeissa oloissa. Kiinantiikerit ja muut uhanalaiset lajit pitäisi kasvattaa rauhassa jossain suljetussa paikassa, vaikka niiden näkeminen kiehtoisi ihmisiä kuten minua.