Matkailuautolla Rovaniemelle ja Tornioon

Näkymät Ounasvaaralta.

Ranualta jatkoimme Rovaniemelle, jossa lapsien piti ensin päästä kuvaan joulupukin kanssa. Kävimme siis Joulupukin pajakylässä, joka ei vaikuttanut olevan muuta kuin kauppoja turisteille. Santapark olisi avautunut vasta parin päivän päästä. En tiedä edes mitä siellä sitten olisi ollutkaan.

Ajoimme Ounasvaaralle näkymiä katselemaan. Lasten kanssa mentiin rinnettä alas kelkkakourussa ja ylös hiihtohissillä, joka taisi olla lapsille elämys. Siellä olisi ollut mukava kävellä enemmänkin koiran kanssa, kun oli hienot maisemat ja polkuja. Harkitsimme ylös yöksi jäämistä, mutta siellä ei tietääksemme ollut asiallista reissuparkkista, joten lähdimme Napapiirin Saaritupien leirintäalueelle.

Leirintäalue oli Kemijoen varrella ja siinä oli pientä kaistaletta hiekkarantaakin. Oli ihan nättiä ja rauhallista, useimmat muut karavaanarit olivat keskieurooppalaisia. Kai tuollaisessa paikassa voisi viipyä pidempääkin, mutta meillä tämä oli nyt vain lyhyt reissu.

Arktikumissa en ihan tajunnut, että se oli osaksi maan alla. Tämä näköalapaikka sijaitsi toisella puolella rakennuksen yli menevää tietä kuin museon sisäänkäynti.

Seuraavana päivänä menimme Arktikumiin eli museoon Rovaniemellä, missä esitellään mm. Lapissa elämisen historiaa eläimineen. Pohjoiset keinot -perusnäyttely oli minun mielestäni just semmoista kivaa infoa hyvin esillepantuna. Oli siellä hieno valokuvanäyttelykin liittyen jotenkin valoon ja katsoimme videoesityksen auditoriossa liittyen luontoon ja revontuliin.

Piispa Hemmingin hiidenkirnu. Vähän tuli ulkonäöltään mieleen Meksikon cenotet, mutta cenoitessa on kauniin kirkas vesi ja ne ovat muodostuneet ihan eri tavoin.

Matkalla Rovaniemeltä Tornioon ehkä parikymmentä kilometriä ajettuamme pysähdyimme hiidenkirnupaikkaan Sukulanrakalle ihmettelemään. Kannattaa siellä pysähtyä, kun ovat tuolla tavalla matkan varrella.

Paholaisen liemikirnu.

Torniossa hyppäsin koiran kanssa auton kyydistä pois muiden mennessä Haaparannan puolelle kauppaan. Onhan se hauska juttu, kun keskellä kaupunkia noin vain ollaan Ruotsin puolella. Minun piti kuitenkin jäädä toiselle puolelle, kun koiran passia ei ollut mukana. Olisihan rajan toiselle puolelle ja takaisin tuosta vain voinut sen kanssa kävelläkin, mutta eipä kiinnostanut yhtään ottaa mitään riskejä. Otettiin siis rennosti puistossa hauvan kanssa ja aurinkokin rupesi paistamaan.

Matkan muut jutut:
Matkalla Kainuuseen karhuja katsomaan
Ranuan eläinpuisto ja eläinten olot 15.6.
Vierailu Kalajoella 18.6.
Kuusamo-Ranua-Rovaniemi-Tornio-Kalajoki -turnee

4 Comments Lisää omasi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s