Ei makkara maistu makkaralle siksi, että siinä on lihaa. Tämän pystyin taas toteamaan kun laitoin pannulle soijahiutaleita, jotka oli maustettu mm. savuaromilla. Sitä samaa käytetään ihan varmasti makkaroissa, koska hajusta tuli ne heti mieleen. On siis ihan sama, tungetaanko siihen nakkisukkaan lihaa vai soijaa, kunhan sekaan heittää samat mausteet. Oikeastaan on kyseenalaista, onko kuviteltu lihanmaku edes nimenomaan lihalle ominaista, vai onko se maku ominaista mille vain ruoka-aineelle, joka on maustettu ja käsitelty tietyllä tavalla?

Tämän ruoan idea lähti ihanaisen Chocochili-blogin vegepekonipastan ohjeesta.  En kuitenkaan luntannut tuosta ohjeesta, kun oli kiire tehdä seuraavasti:

n. 2 dl soijahiutaleita (eri kuin soijarouhe)
0,5 tl valkosipulijauhetta
0,5 tl currya
0,5 tl mustapippurirouhetta
0,5 tl jeeraa
noin 2 tl soijakastiketta
monta suihkausta savuaromia
paljon ruokaöljyä

Laitoin kulhoon pohjalle vettä ehkä 0,5 dl ja sekoitin siihen ainekset, paitsi öljyn. Laitoin paistinpannulle öljyä niin, että pohja peittyi. Kuumensin kutoskuumuudella öljyn ja lisäsin soijahiutaleet tirisemään, kunnes muuttuivat rusehtaviksi.

Olisin maustanut soijahiutaleet grillausmausteella, jos sitä olisi ollut. Sen sijaan yritin etsiä hyllystä mausteita, joita grillisekoituksissa todennäköisesti yleensä on.

Näitä pekoninmakuisia hiutaleita voi käyttää vaikka pastassa, kasvispihvien sisällä yhtenä ainesosana tai sirotella vaikka leivälle. Voisihan niistä jonkun kastikkeenkin tehdä tai laittaa pitsan päälle.

Miksi yritän tehdän lihanmakuisia ruokia? Pääasiassa syön ruokia, joissa ei yritetä matkia liharuokia erilaisilla soija- tai seitanviritelmillä. Mutta koska minulla ei ole mitään lihan makua ja koostumusta vastaan (lihantuotantoa vastaan on kyllä paljon), niin miksipä en tekisi lihanoloista ruokaa joskus? En minä kyllästymään pääsisi ilman niitä, mutta on ihan hauska syödä sellaistakin ruokaa.

Mielestäni on hyödyllistä, että markkinoilla on lihan ja juuston oloisia vegaanituotteita, koska se varmaan madaltaa joillekin ryhtyä kasvissyöjäksi, jos voi huomata, ettei joistain tutuista mauista tarvitse edes luopua.