

Muistan lapsena syöneeni sultsinoita isoisoäitini (eli suurmummoni) keittiössä. Sisällä oli ihanan makuinen riisipuuro, jonka me lapset kuitenkin kuulemma kaavimme suihimme ja sultsinan ruislätty jäi lautaselle. Silti muistan rakastaneeni sultsinoita, riisipuuro oli varmaankin mahtavan rasvainen, suolainen ja makea.
Tv:stä tuli juuri jokin ohjelma, jossa tehtiin sultsinoita ja siinä oli myös suppilovahverosoossiversio. En tajua, miten en ole tähän mennessä sultsinoita koskaan tehnyt, joten koetinpa nyt. Reseptin pohjalla käytin ohjetta kotikokki.net -sivulla.
Sultsinat

5 kpl
1 dl vettä
0,5 tl suolaa
2 dl ruisjauhoja (tarvitsin enemmän)
0,5 dl vehnäjauhoja (käytin hiivaleipävehnäjauhoja)
voiteluun margariinia ja vettä

Sekoita ainekset keskenään. Lisää ruisjauhoja, jos taikina on tahmeaa ja tarttuu sormiin ja kulhoon. Laita taikinapallo jääkaappiin noin 10 minuutiksi.
Tee taikinasta 5-6 palloa ja kauli ne ruisjauhoilla jauhotetulla pöydällä. Pitäisi tehdä oikein ohut lätty. Jos taikina meinaa tarttua kiinni kaulimeen tai pöytään, lisää jauhoja väliin. Taikinan irroittamiseksi pöydästä voi ottaa avuksi ison veitsen.

Kuumenna pannu oikein kuumaksi, rautapannu on tässä hyvä kun se kestää kuumuutta teflonia paremmin. Älä laita pannulle rasvaa. Aseta lätty pannulle. Siihen pitäisi ilmestyä tasaisin välein tummia pilkkuja (minulla meinasi aina pari kohtaa hiillostua muuta pintaa laajemmin ja pahemmin), lättyyn saattaa tulla myös ilmataskuja. Käännä lätty. Laita lätty isolle lautaselle kun se on valmis

Sulata margariinia (esim. sininen keiju) noin 3 rkl ja lisää yhtä paljon vettä. Voitele sultsinat runsaasti aina toiselta puoleltaan kunnolla reunoja myöten. Asettele lätyt päällekkäin niin, että niissä osuu aina vuoretellen voidellut puolet ja kuivemmat puolet vastakkain.
Syö täyttäen sultsinat sienikastikkeella, riisipuurolla tai muulla hyvällä.
Joka kulttuurin lätyt

On jännä juttu, miten kaikissa kulttuureissa on varmaankin omat vastaavat lättynsä. Tunnetuimmat ovat varmasti meksikolaiset tacot sekä intialaiset chapatit, rotit ja paranthat. Näitä yhdistää erityisesti se, että lätyt kaulitaan valmiiksi ennen pannulle laittamista, kuten sultsinatkin.


Lisäksi on löysät taikinat, jotka kypsyvät muotoonsa pannulla, kuten meidän räiskäleemme. Sitten on myös happaman huokoiset intialaiset dosat ja etiopialaiset injerat.
Aasialaiset ohuen ohuet kevät- ja kesäkääryleitä varten tehtävät riisipaperit valmistetaan pyöräyttämällä löysää taikinapalloa kuumalla pannulla, johon tarttuu ohut kerros taikinaa lätyksi.

Tänään kokattiin näitä mökillä taas, ruisjauhoja tarvitsi nytkin laitaa enemmän. Pari uutta vinkkiä sain: paistetun lätyn voiteluun voi margariinin lisänä käyttää myös soijamaitoa. Nyt oli margariini loppu, joten käytettiin rypsiöljyn ja soijamaidon seosta.
Ja sultsinoita ei kuulukaan kääriä tortillan tapaan. Sen sijaan riisipuuro levitetään avonaiselle lätylle kauttaaltaan melko ohuesti, taitetaan molemmilta laidoilta sisäänpäin ja sitten taitetaan pitkittäin kaksinkerroin, jolloin tulee pitkä kääryle, jossa on tavallaan kaksi rullaa.
Minä en sitten edes syönyt kun olen taas lopettanut viljojen syönnin… muut nauttivat.