Jos jotkut ovat eettisistä ja ekologisista syistä kasvissyöjiä, ei ole syytä ryhtyä omissa juhlissaan tarjoamaan vieraille jotain muuta ruokaa kuin mitä itse söisi. Lihoissa, maidoissa ja munissa ei ole mitään sellaista erityistä, että niitä olisi tarjottava.

Buddhalaisten munkkien sanotaan vuosisatoja sitten kehittäneen kaikenlaisia lihaa muistuttavia kasvistuotteita soijasta, vehnästä ja sienistä, jotta heidän vieraansa tuntisivat olonsa kotoisaksi ruokailtaessa. Hyvät, ellei paremmatkin tarjoilut voi tehdä vegaanisena ilman, että kukaan asiaan kiinnittää edes huomiota. Juhliin voi tehdä tai tilata paremmat vegaaniruoat kuin ikinä missään.

Jotkut haluavat häissä tarjota perinteistä ja yksinkertaista ruokaa. Olen kuullut joidenkin päätyneen seitanista tehtyyn karjalanpaistiin, piirakoihin ja sen sellaisiin perinneruokiin. Ne ovat helppoja ja halpoja toteuttaa myös muille kuin kasviskokeille. Viime syksynä eräissä häissä söin tyytyväisenä kasvissyöjille varattuja täytettyjä paprikoita, jotka olivat herkullisemman oloisia kuin muille tarjotut liharuoat, vaikka täytetyt paprikat ovatkin aika kulunut esimerkki kasvisvaihtoehdosta.

Ruoan pitää tietysti olla hyvää eli tekijöiden tulee osata tehdä kasvisruokaa. Osaaminen riippuu yksittäisistä henkilöistä, heidän asenteistaan ja ruokatuntemuksestaan. Vaikka joltakulta pitopalveluyrittäjältä ei olisi koskaan tilattu vegaaniruokaa häihin, saattaa hän silti onnistua. Itse kylläkin palkkaisin sellaiset kokit, jotka tekevät nimenomaan kasvisruokaa. Toki kasviskokkejakin voi olla monenlaisia, joku saattaisi tehdä minun makuuni liian mietoa, mautonta ja pelkistettyä ruokaa. Mielestäni juhlissa ei pitäisi säästellä ruoan messevyyden suhteen vaan antaa palaa.

Joihinkin juhlapaikkojen vuokrauksen periaatteisiin kuuluu, että ruoat on tilattava jostain tietystä paikasta. Tätä asiaa kannattaa kysyä paikkoja kartoittaessa. Budjettikin pitää asettaa.

Itse tykkään mahdollisimman rennosta ja vapaamuotoisesta meiningistä. Mukavinta olisi, jos ruokailut saisi soljutettua päivän ohjelmaan niin, ettei se olisi suoritus ja eikä vain vieraiden vatsojen täyttöoperaatio. Siksi tekisinkin vain kylmän buffetin, josta voisi käydä napsimassa herkkuruokia ainakin parin tunnin ajan. Tämän jälkeen olisi makeat herkut ja yöllä jotain suolaista naposteltavaa.

Olen ollut kokkaamassa parissa vapaamuotoisemmissa häissä. Toisessa kyseessä oli maalaistalo, toisessa viihtyisä partioleirikeskus järven rannalla. Molemmissa häissä olin myös vieraana, enkä ainoana kokkina hämmentämässä soppia. Tällainen ei onnistuisi missä tahansa häissä, perushäiden ruokailun järjestäminen on kovaa työtä onnistuakseen ajallaan, tyylikkäästi ja budjetissa.

Toisissa häissä hoidin juhlapäivälliselle lähinnä vain valmisfalafelien kypsyttämiset tomaattikastikkeessa ja ehkä jotain salaattihommeleita ja aurinkotomaattien tekemisen. Myös vegaanisen version tekeminen hääkakusta taisi olla minun hommani. Iltapalalle hoidin leipäkakut, jotka oli pitänyt valmistaa jo edellisenä päivänä ja päällystää juuri ennen iltapalaa.

Toisissa, monipäiväisissä häissä valmistelin useat ruoat, paitsi juhlapäivällisen hoiti pitopalvelu. Eli ainakin osan aamiaisista, lounaista ja iltapaloista suunnittelin ja niitä sitten porukalla väsättiin. Yhdeksi lounaaksi taidettiin valmistaa ainakin riisiä ja dhal-kastiketta. Yhtenä iltana oli buffetti, josta sai väsätä haluamansa pitafalafelit. Ahkerat vieraat paistoivat vuoroittain kasoittain pitaleipiä. Ruokaa jäi näistä häistä paljon yli, etukäteen arviointi oli minulle vaikeaa ja epäammattimaista.

Tulipa mieleeni vielä kolmannetkin rennot häät metsän keskellä pienessä leirimajatalossa, joihin valmistin lähtöaamuna iltapalalle sienipiirakkaa ja muuten autoin keittiöhommissa, eli pilkoin ja paistoin avotulella ruokaa. Kylläpä rakastan tällaisia leiri- ja kotibiletyyppisiä häitä, joissa viivytään parikin päivää!