Rakastan kauniita, eksoottisia tavaroita. Mutta haalimalla niitä paljon kotiinsa ei tuloksena saa balilaista bambumajaa. Sen sijaan tuloksena olisi eksotiikannälkäisen tavaranhaalijan ahdas majapaikka, jossa on paljon kaikenlaista turhaa pölynkerääjää.

Maailma on järkyttävän täynnä kaikkea tavaraa. Missä päin tahansa kävellessäni kummastelen, minne ihmeeseen nuo kaikki tavarat päätyvät. Joku ne on mennyt suunnittelemaan, valmistamaan ja joku ostamaan jälleenmyyntiin. Kai joku niitä sitten ostaa itselleen, paikalliset ja turistit.

Turisteille suunnatuissa kojuissa on kaikenlaista hirveän rumaa ja tarpeetonta rojua. Ehkä 16-vuotiaana saattaa ajatella, että silloinen matka Roomaan on aivan ainutlaatuinen ja muistoksi päätyy ostamaan pikkuisen Colosseum-avaimenperän. Mielestäni tämä on meille opetettu juttu, että pitäisi ostaa muistoja, koska turistit niin tekevät. Kun turisti näkee turistikrääsää, hän ajattelee niissä olevan jotain hänelle ja jollain tavalla ajattelee, että niitä kuuluu ostaa, kun täällä nyt ollaan käymässä.

Joskus näkee jotain tosi hienoakin, mutta se ei tarkoita, että sitä pitäisi ostaa. Matkoilla ei tarvise ostaa yhtään mitään tavaroita! Parempi olla edes katsomatta kojuja ja menemättä kauppoihin, muutakin tekemistä voi turisti keksiä. Järkevämpi olisi käydä vaikka jossain kylpylässä nautiskelemassa, jos sitä rahaa nyt muka ylimääräistä on.

Toki jos jotain tarvitsee, niin miksei ostaisi sitä ulkomailta. Varmaankin puolet vaatteistani ovat ulkomailta ostettuja, mutta niitä on myös aivan liikaa. Ja useimmilla ihmisillä lienee on 30 ikävuoteen mennessä jo hankittu kaikki tarpeellinen. On astiat, verhot, huonekalut ja kaikenlaista pussukkaa, rasiaa, taulua ja koristetta ihan liikaa.

Ensimmäisellä pidemmällä matkallani (junalla Siperian halki aina Thaimaahan ja Malesiaan asti) sain jonkun aivoituksen hankkia matkan varrelta aasialaisia ohuelle paperille tehtyjä maalauksia. Ovathan ne hienoja. Mutta arvatkaa, ovatko ne olleet kahdeksan vuotta kaapissa rypistymässä? Noin A3-kokoiset piirrokset, niin nättejä kun ovatkin, eivät tekisi yksiötämme yhtään tämän hienomman näköiseksi, päinvastoin, ne eivät sovi mihinkään. Ne olivat ihan turhaa rahankäyttöä budjettimatkallani ja tosi hankalia kuljettaa rypistämättä niitä. Taisinpa lähettää jotain turhakkeita Kiinasta tai jostain pakettina Suomeenkin.

Kullakin on omat sisustusmakunsa, mutta parempi ehkä ennemmin ostaa kerran kymmenessä vuodessa yksi iso hieno patsas kuin kaksikymmentä pikkuista Eiffel-tornia, koristelautasta, ganeshapatsasta, toimimatonta didgeridoota ja piirrosta buddhan naamasta.

Kaiken älyttömän roinan valmistukseen on käytetty luonnonvaroja. Lähes kaikki on tehty tehtaissa, jotka käyttävät sähköä ja raakamateriaalia. Täysin tarpeettoman krääsän valmistukseen perustettujen tehtaiden tieltä on saatettu raivata metsää. Joku turisti voi olla paatunut kapitalisti, jonka mielestä mitä vain saa tehdä, jos sitä kautta saa jotain jollekin myytyä. Mutta haluaako sellainenkaan turisti pitää talouden rattaat pyörimässä olemalla itse se henkilö, joka ostaa tätä kaikkea turhaa krääsää? Pyörivät ne rattaat ihan vain jo siitä, että matkustaa, yöpyy ja syö.

Kirjoitan asiasta, jonka olen itsekin vasta oppinut ja mitä suosittelen kaikille. Aiemman ajatteluni mukaan olisin ostanut kevään Tunisian matkaltani jotain, ehkä koristeellisen lautasen, koska olisi pitänyt jotain tunisialaista kotiinsa viedä. Italiasta olisin ehkä ostanut jonkun etikkapullon korkin, jonka avulla saa muka tosi kätevästi kaadettua etikkaa. Mutta en olisi näitä mitenkään tarvinnut. Kevään aikana myin reissuiltani haalimia tavaroitani kirpparilla, jotta pääsisin niistä eroon, mutta taivaan tuuliinhan siihen kaikkeen tilpehööriin laittamani rahat ovat menneet. Ehkä innostuin tavaroista hetkeksi, mutta mitenkähän pitkään nautinto yleensä kesti. Entä se pieni häpeä, kun huomasi jotain hankkineensa, eikä sitten tarvinneensakaan.

Mutta koska elämä on ristiriitaista, aion lähiaikoina blogata myös siitä, mitä kaikkea ihanaa olen matkoiltani hankkinut…

Lue myös:
Juttuni kirpputorimyynnistä >>
Joulutraditioni (aikuiset eivät osta toisilleen lahjoja) >>
Säästövinkit matkakassaan osa 6: Kierrä kaupat kaukaa >>

Muut Säästövinkit matkakassaan -jutut >>

Älä osta mitään -päivä on tulossa tänä vuonna 29.11.2013