Matkustin heinäkuun alussa matkailuauton kyydissä Brysselistä Helsinkiin ja reitti kulki Hollannin padon, Saksan Schleswig-Holsteinin, Tanskan isojen saarten ja Ruotsin kautta. Suosittelen tuota reittiä vain, jos kohteet matkan varrella kiinnostavat muutenkin ja aikoo pysähdellä ja tutustua paikkoihin.

Muutoin kannattaa ottaa lautta Travemündestä Helsinkiin, koska matka tulee siten saman hintaiseksi ellei halvemmaksikin, ja säästytään puuduttavalta ajamiselta ja aikaakin menee vähemmän, ellei sitten ajaa posota putkeen. Yksi nihkeä puoli vain on, että lautta Travemündestä lähtee inhottavaan aikaan joskus kello kahdelta yöllä eli matkailijat joutuvat valvomaan.

Hollannin rannikko, pato ja leirintä

1. ajopäivä Bryssel – Hollannin ja Saksan raja

Amsterdamissa kävin erikseen junalla Brysselistä käsin, mutta matkailuautolla käväisimme rannikolla Den Helderin kaupungin eteläpuolella ja ajoimme läpi Hollannin 32 kilometrisen padon (Afsluitdijk). Yötä olimme leirintäalueella lähellä Saksan rajaa. Seuraavana aamuna kävimme Bourtangen tähdenmuotoisella linnakkeella.

Hollannin rannikolla on oltava korkeat vallit.

Hollannin padolle ei juuri muuta mahdu kuin 32 km pitkä moottoritie.

Leirintä Saksassa lähellä Tanskan rajaa

2. ajopäivä, Saksa

Saksassa otimme lossin Elbe-joen yli ja porskutimme Schleswig-Holsteinin osavaltion läpi lähelle Tanskaa. Itämeren rannalla on paljon leirintäalueita, joista yhden valitsimme, maksoi vain 11 euroa. Monet ihmiset näyttävät viettävän näissä paikoissa koko lomansa.

Seuraavana aamuna hoidimme isossa Citti Park -marketissa viimeiset reissutuliaiset Suomeen, eli halpoja juomia sekä saksalaisia soijanakkeja.

Helsingör Tanskassa

3. ajopäivä, Tanskan läpi ajaminen

Helsingörin rautatieasema sijaitsee ihan satamassa, josta lautat lähtevät Ruotsiin.

Vaihtoehtojahan tässä olisi ollut ottaa lauttaa Saksan Puttgartenista Tanskaan tai edes lautta etelämpää Tanskasta eteenpäin, mutta otimme reitin, jossa Jyllannista pääsi Fynin saarelle siltaa pitkin.

Tuntuu siltä että mikä tahansa muu Euroopan maa on saanut paremman osasen näteistä vanhoista kaupungeista kuin Suomi. Varmaan Suomessakin on ollut enemmän Tanskan Helsingörin tapaisia paikkoja, mutta vanhaa ei ole kunnioitettu eikä vielä edelleenkään. Jostain syystä kaikkialla muualla Euroopassa on ollut varaa vaalia vanhaa, mutta Suomessa vissiin kansa kuolisi nälkään jos vanhaa suojeltaisiin. Uusia asuntoja ei Suomessa mahduta rakentamaan minnekään muualle kuin esimerkiksi vanhojen puutalojen tilalle.

Helsingöristä lähtee jatkuvasti lauttoja Ruotsin Helsingborgiin, noin puolen tunnin välein. Matka onnistui helposti ilman etukäteisvarausta. Kävelymatkan päässä satamasta ja Helsingörin keskustasta sijaitsee rannalla leirintäalue. Alue oli ihan täysi sekä kallis heinäkuun alun iltana, mutta paikka olisi myynyt autolle paikkoja halvemmalla myös ihan leirintäalueen ulkopuolelta. Kylpyhuonetilat olivat tavallista kehnommat ja ahtaammat.

Nämä olivat kai jotain 1700-luvulla rakennettuja ihania vinoja taloja salkoruusukujilla.

Ruotsin läpi ajaminen

4. ajopäivä, Ruotsi

Viking Linen sataman autojonon alku näkyy tässä, yöksi ei kannata mennä jonon nokkaan vaan jäädä kauemmaksi, missä saa nukkua rauhassa ja siirtyä jonoon herättyään.

Ruotsin läpi ajaminen Tukholmaan oli vähän ikävä lähes 600 kilometrin rykäys. Tuulisella säällä joutui ohittelemaan rekkoja, kun tottahan Ruotsissa oli ajettava satasta kun siellä se tällaisella autolla oli luvallista.

Yön vietimme Viking Linen satamassa siellä mistä autot aamulla ajoivat laivaan. Ihan kätevä merinäköala. Tukholmassa oli illalla aikaa käydä ihailemassa näkymiä ylhäältä Slussenin kallioilta.

Lue toisesta Tukholman käynnistä täällä >>

Grönä lundetin huvipuisto näkyi Viking Linen autojonoon.

Ylhäällä Slussenin kallioilta on joiltain pihoilta aika hienot näkymät.

Viking Linen terminaalin yläpuolen kaduilta löytyy vanhoja taloja.

Päivälautta Tukholmasta Turkuun

5. matkapäivä, päivälautta Tukholma – Turku

Viking Grace oli ihan hieno uudempi lautta, mutta siellä meitä vaivasi liian kylmällä oleva tuuletus. En usko suomalaisten kovin helposti sellaisesta menevän valittamaan, joten mielestäni laivan respassa oli tosi huono vastaus ”ei siitä muut ole valittaneet”. Ihan kuin sillä ei olisi mitään merkitystä, että yksi henkilö siitä kertoo. Ja katsoin kyllä miten monet ihmiset kietoutuivat laivalla paitoihinsa, kellä semmoiset nyt hellesäällä sattui laivalla sisällä mukana olemaan.