Matkabloggaajat.fi -sivulla olen nähnyt monien ottaneen vastaan haasteen vastailla ruokaa koskeviin kysymyksiin ja tässä olisi minunkin vastaukseni.

1. Mikä on lempiruokalajisi?

 

Huolella tehty thaimaalainen tom kha -keitto, josta en suinkaan ole saanut parhaita versioita Thaimaassa. Nautin myös kunnollisista salaateista, joita harvemmin saan mistään ravintoloista. Vaikea sanoa mikä olisi lempiruokalajini kun mikä vain riippuu siitä onko se tehty hyvin. En voi missään nimessä sanoa että marinara-pitsa olisi lempparini, koska hyvää saa vain Napolin tienoolla. Enkä voi sanoa kasvisburgeri, koska harvemmin sitäkään saa hyvänä. Syömäni kunnolla maustetut seitankebabit ovat kyllä olleet hyviä, mutta kai senkin voisi joku tyriä. Voisin myös sanoa kypsä durian-hedelmä, jos se oikeasti olisi kypsä, pehmeä ja aromikas.

Lue: Durian on hurjan hajuista herkkua >>

2. Miten hoidat yleensä ruokailut matkustaessasi?

 

Ruoka on minulle iso osa matkailua, joten en hoida ruokailua ohimennen jotain hotkaisemalla, vaan sen sijaan otan selvää paikallisista kasvisravintoloista ja -tarjonnasta sekä toreista (kasvisravintolat Happy Cow -sivustolta). Bongaan kasvisravintoloita samalla tavalla kuin toiset nähtävyyksiä. Haluan kokeilla uusia juttuja ja katselen uteliaana katukojuja löytyisikö niistä minulle vegaanista syötävää. Jos löytyy, on vaikea olla ostamatta ja maistamatta vaikkei olisi nälkä. Arvostan suuresti sitä että ruoka tehdään ajatuksella. Aasiassa hyvää vegaaniruokaa voi hyvin saada muualtakin kuin kasvisravintoloista, mutta samaa ei voi sanoa Euroopassa muissa kuin ehkä aasialaisissa ravintoloissa.

Euroopassa ja muuten kalliissa kohteissa pystyn kyllä syömään ruokaa tyyliin ”kastetaan leipää tomaattipastakastikkeeseen” ja olemaan pitkiä aikoja ilman lämmintä ruokaa ja syömään mitä nyt kasviksena sattuu saamaan. Voin tyytyväisenä mennä koko päivän hedelmillä. Japanissa kävin kasvisravintoloissa, mutta muuten ostin valmisruokaa elintarvikekioskeista, joiden tarjonta oli myös tosi mielenkiintoista. Aamiainen ei ole minulle tärkeä ja ainakaan en halua syödä länsimaalaista tylsää aamiaista Aasiassa ollessani. Mieluummin jätän mahaan tilaa ja syön pian lounasta.

Lue: Mitä reissussa oikein tehdään? osa 1 – ruokailu >>

3. Oletko jossain matkakohteessasi joutunut pettymään safkoihin?

 

Meksikon Jukatanilla ja Belizessä, mutta en näiltä paljoa odottanutkaan. Ruoat olivat mauttomia ja tylsiä guacamolea lukuunottamatta. Pidän tortilloista, mutta tosiaan niistä tuppasi yleensä puuttumaan mausteet tai muu mikä niistä olisi tehnyt erityisiä. Jopa Suomessa myytävät tacosipsit tehdastuotteena ovat parempia kuin mitä Jukatanilla tarjottiin guacamolen kanssa. Myöskään Tonga-saarilla kunnollista kasvisruokaa ei saanut kuin kiinalaisista ravintoloista tai itse tehtynä, mikä olikin mielenkiintoista ostaa kummallisia ja rajallisia aineksia torilta ja olla tyytyväinen tuotoksiinsa.

Lue: Arvioni Meksikosta ja Belizestä >>

Lue Tongalta: Taroa ei voi käyttää miten vain >>

4. Alkupala, jälkkäri vai pääruoka?

 

Alkupalat ovat yleensä aina parhaita, näin ainakin Välimeren ympäristön keittiöissä, joissa kasvispääruoat ovat yleensä turhan mietoja mössöjä. Kaikenmaailman buffeteissakin kylmät ruoat ja salaattipuoli ovat yleensä parhaita.

Mutta en siis oikein koskaan syö ravintoloissa kokonaista alkupala-pääruoka-jälkkäri -settiä vaikka sellaista menussa esitettäisiin. Yleensä ne paikat ovat sellaiseen touhuun liian kalliita ja ruoasta tulisi liian täyteen. Mutta toisaalta, Thaimaan iltatoreilla saatan helposti ensin ostaa jostain kojusta jonkun uppopaistetun jutun kuten kevätrullan (alkupala), nuudeliannoksen (pääruoka) ja jälkiruoaksi hedelmämehun tai mango sticky rice -annoksen mikäli tilaa riittää. Ja silloin pidän niistä kaikista kovasti. Mutta Thaimaassa helposti syön yhden jutun yhdessä ravintolassa ja vähän ajan päästä jälkkäriksi vaikka kahvin jossain toisessa ettei tarvitse paikallaan nakottaa.

5. Entä pizza – millä täytteellä?

 

Pelkällä loistavalla tomaattikastikkeella, öljyllä, valkosipulilla ja basilikalla, kiitos. Elämäni parhaat pitsat ovat olleet tällaisia marinarapitsoja Italiassa. Turha laittaa mitään soijajuustoja tai edes muita täytteitä kuten sieniä tai vihanneksia. Pohjan pitää olla täydellisen ohut ja ”spongy” ja tomaattikastikkeen priimaa.

Lue: Maailman paras pitseria on kasvisravintola >>

Italialaisessa pitsassa ei aina ole juustoa >>

 

6. Oletko ikinä osallistunut (lomallasi tai muuten) ruoanlaittokurssille?

 

Kolme kertaa olen osallistunut Thaimaassa. Kaksi kertaa Bangkokissa kasvisravintola May Kaidee´sin kurssille ja kerran Koh Lantalla Time for Limen kurssille. Olivat hyödyllisiä ja hyviä kokemuksia.

Lue: May Kaidee´sin kasviskokkikoulussa Bangkokissa >>

7. Missä maassa on mielestäsi kaikkein parhaat safkat?

 

Thaimaassa, niihin ruokiin en kertakaikkiaan kyllästy. Siellä on halpaa ja se onkin yksi syy miksi olen valinnut sen pitkäaikaiseksi kohteekseni. Muiden maiden ruoat tuppaavat olemaan minulle turhan mauttomia. Thaimaassa on makuja raikkaasta rasvaiseen ja yrttisestä supermaustettuun.

Mutta jossain Lontoossa tai New Yorkissa on kyllä loistavat valikoimat ravintoloita, mutta hintataso tökkii.

Etsi juttuja eri maiden kasvisruoista: Kasvissyöjänä ei maissa >>

8. Entä juomat?

 

En tunne viinejä kummemmin ja olen enemmän olutihminen. Parhaat oluet ovat Belgiassa, jossa ei ole niin säädeltyä mitä oluisiin saa laittaa niitä piristämään. Pidän eniten kirsikkaoluesta. Tykkään toki myös smoothieista, mutta ne ovat enemmänkin ruokaa. Thaimaassa nautin kovasti tuoreesta mandariinimehusta ja muista mehuista, kunhan ovat täysmehuja. Vietnamissa oli hyvää kahvia melkein järjestään vaikkei aina olisi ollutkaan soijamaitoa tarjolla tai itselläni laukussa, joten kahvi mustanakin hyvää. Mutta kopi luwak -kahviin en koske (eläinrääkkäystä). Kiinan jasmiiniteen juomisesta minulla on hyviä muistoja.

9. Kuinka ”kansainvälistä” ruokavaliosi tavallisesti on?

 

Erittäin. Kesällä mökillä saatan tehdä jokseenkin suomalaista ruokaa, kuten tillikastiketta uusille perunoille, mutta muutoin perusruokaani on paistetut vihannekset tofulla, mausteena esim. sienimaustekastiketta tai inkivääriä ja valkosipulia. Yleensä käyn Suomessa syömässä vain thaimaalaista, kiinalaista, lähi-itäläistä tai nepalilaista ruokaa, mutta myös kasvisravintoloissa syömässä vähän toisenlaista. Myös japanilaista ja intialaista menee paljon. Mutta koska matkustan paljon, syön muiden maiden ruokia jo siksi.

10. Mitä evästä otat yleensä mukaan matkoille?

 

En kai yleensä mitään. Nyt otin Suomesta Thaimaahan rinkassani mukaan hamppuproteiinijauhetta täydentämään protskun saantiani. Jos menen patikoimaan, otan pähkinöitä. Joskus banaania, omenaa tai muuta hedelmää. Mutta en kanna päivälaukussani mitään ruokaa, koska pahan nälän tullen aina jostain saa reissussa pähkinöitä, hedelmiä tai mehua tai vaikkapa sipsejä. Viimeksi junamatkalle Bangkokista Chiang Maihin ostin light-kolaa, jääteetä, paahdettuja manteleita ja kookostäytteisen pannarin veden lisäksi.

11. Entä mitä syötäviä tuliaisia kannat takaisin asuinmaahasi?

 

Kesällä raahasin Euroopasta matkailuauton jääkaapissa Saksan jättimarketeista ostamiani kasvisleikkeleitä, soijanakkeja, maustettuja tofuja ja sen sellaista. Lontoon Chinatownista toin joskus kiinalaisia tofusnacksejä. Jos jotain toisin Thaimaasta niin kuivattua mangoa ja jakkihedelmää.

Kopioin Kotona kaikkialla -blogista litanian muista reissuruokahaasteeseen osallistuneista blogeista: London and beyond, Liikkeellä, Wanderlust expert, Archie gone Lebanon, Historia de Viajes, Tämä matka, With huge passion to live, Pako arjesta, Pää pilvissä, Haavematkoja.