Kasvissyöntiä joka tyypille

Friends & Brgrsin vegaanihamppari.

Esittelen tässä monia tapoja olla vegaani, se kun ei ole vain yksi ruokavalio. Vegaanit voivat syödä tosi erilailla toisiinsa verrattuna. Kun luen vegaaniesittelyitä päivittäisine esimerkkiruokineen, saatan huomata itse syöväni ihan toisenlaisia ruokia. Kuka muistaa ihmetelleensä kotitalouden tunneilla kokattuja ruokia ja päivitelleen ruokaympyröitä, joihin kuului kuusi ruisleipäpalaa päivässä? Samanlaista ihmettelyä saatan minäkin tuntea lukiessani miten toiset vegaanit syövät (tai miten heidän kuuluisi syödä). Mutta tyypillisintä on, että nuo esimerkit tuntuvat aina tosi ankeilta. Lasagnenkin voi saada kuulostamaan tylsältä, jos se esitellään ”400 grammaa lasagnea, salaattia ja porkkaraastetta”.

Silvopleen avokado-juustoleipä, jossa on tosi runsas siivu kasviperäistä juustoa.

Olen ollut vegaani kohta 25 vuotta ja siihen aikaan on mahtunut erilaisia kausia, jolloin mieltymykseni ovat olleet erilaisia. Välillä olen ollut jonkinlaisilla dieeteillä pudottaakseni painoani ja ollakseni terveempi. Joskus olen ostellut paljon seitannakkeja ja soijajuustoja, joskus taas olen halunnut välttää semmoisia prosessoituja ruokia. Olen välillä ollut raakaruoalla ja se on tehnyt tosi hyvää, mutta sitten olen vaan alkanut syömään kaikenlaista muuta. Välillä olen yrittänyt syödä kotimaista ruokaa viljoineen ja juureksineen ja usein taas olen syönyt mitä mieleni tekee. Nyt olen taas raakalinjalla.

Nykyään taitaa olla hirveästi ihmisiä, jotka tykkäävät haastaa perinteiset ravintosuositukset ja saarnata oman näkemyksensä puolesta. Minäkin haluan promotoida veganismia, mutta pelkästään eläinten ja ympäristön takia. Ei minua hirveästi kiinnosta yrittää saada muuta väestöä syömään terveellisemmin. Viime syksynä itse en todellakaan syönyt terveellisesti.

Thaimaalainen tom kha -keitto on yksi maailman parhaista ruoista.

Varmaankin lapsuudessani vielä suomalaiset söivät keskenään aika samanlaisesti. Ehkä semmoista eroa saattoi olla, että toisissa perheissä maalla syötiin itse tehtyä ruisleipää, kun toisissa perheissä mussutettiin paahtoleipää. Nykyään taas hämmästyn, jos ihmiset oikeasti kokkaavat säännöllisesti perinteisiä ruokia, kuten kaalilaatikkoa tai nakkikeittoa. Olen tehnyt näitä ruokia elämässäni ehkä pari kertaa, vaikka vegaaniversiot olisi yhtä helppo tai helpompikin toteuttaa. Minulle on mieluisampaa syödä currya ja hummusta.

Olen itse aina ollut kiinnostunut eksoottisista ruoista, vaikka lapsena olinkin hyvin valikoiva. Oikeastaan valikoivuuteni koski nimenomaan perinteisiä suomalaisia liharuokia, jotka olivat mielestäni enimmäkseen hirvittäviä. Järjestän ammatikseni kokouksia ynnä muuta sellaista ja välillä hämmästyn jos joku toivoo ruokailuilla tarjottavan ”normaalia” ruokaa. Ehkä kaikki mitä ei tarjottu jo -70-luvulla on joidenkin mielestä erikoisempaa ruokaa.

Muita vegaanijuttujani ovat mm.:
Miten ryhdyin vegaaniksi >>
Herkut ovat nautinnollisempia kun niiden takia ei ole tapettu >>
Lue vegaanijuttuja maittain >>
Vegaaniruokailuvinkit matkailuun >>
Ruokahaaste reissaajille – vastaukseni >>

Rekkamies- tai sipsikaljaruokavalio

Lihaisa gusto pan itävaltalaisessa vegaaniravintolassa. Ranskalaisten päällä on pari sipulirengasta, varras, makkara, täytetty feikkilihaköntti ja joku mausteinen köntti. Näitä sai dipata majoneesiin.
Ikean kasvishodari.

Vegaani voi halutessaan syödä tosi tuhtia ruokaa. Aamun voi aloittaa syömällä voileipiä, joiden päälle on ladottu vegaanisia leikkeleitä ja juustoa, hummusta, tuorejuustoa ja oheen voi vaikka tehdä ”munakkaan” kikhernejauhoista. Englantilainen aamiainen paistettuine perunoineen, herkkusienin ja tomaatein sekä kasvispihvein, purkkipavuin, nakein ja paahtoleivin on hyvä idea myös.

Kikhernejauhoista tehty omeletti herkkusienillä. En ole mikään tottunut kikherneomeletin tekijä, joten tämä kuvan lätty on ensimmäisiä yrityksiäni. Toiset osaavat tehdä niistä kuohkeita, ks. resepti Chocochillistä >>
Bagelannos, jossa kokkäreet tavallista hummusta, punajuurihummusta ja avokadotahnaa. Lisäksi pari viipaletta vegaanijuustoa. Tällainen on hyvä snäcksi rekkamiehelle.

Raskaaksi lounaaksi ja päivälliseksi sopii burgerit, pitsat ja vegekebab. Jos et ole vielä kuullut 56.000 jäsenen Sipsikaljavegaanit-ryhmästä, niin taidat elää eri planeetalla kuin minä.

Jonkinlainen pulled seitan -burgeri ja bataatiranskikset Vaasankadun Just Vegessä.
Iggy´sin Vulture flamebread.
Döner Harjun messevät seitankebabit.
Oumph-täytteinen quesadilla O´Learysilla.
Loosisterin seitanburgeri.
Sorrentolaisen kasvisravintolan Mondo Bion seitankyljykset.
Jälkiruoaksi suklaamoussekakku Sinisessä kahvilassa. Ks. tosi helppo vegaanisuklaamoussekakun ohje >>

Terveysintoilija

Rootsin, nyk. Oh My Goodnessin salaatti.

Terveysintoilija on ehkä monille se mitä vegaanista tulee mieleen, mutta vaikka tunnen ja olen aina tuntenut paljon vegaaneja, ei oikein kukaan istu tähän kategoriaan. Yleensä kaikki tuntemani vegaanit arvostavat herkkuja ja vegaanipitsaa. Toisaalta kenen tahansa pitää olla aika hullu, jos ei yritä syödä yhtään terveellisesti.

Terveysintoilija hyvinkin aloittaa aamunsa smoothie bowlilla.
Kesäkääryleet ovat raikkaamman puoleista aasialaisruokaa.
Phokeittoon saa laitettua paljon proteiinia ja tuoreita vihanneksia kevyeen liemeen.

 

Sosekeittoa ja siemenleipiä.
Lehtikaalisalaattia ja hummusta Levantissa.
Terveellinen jälkkäri syntyy pakastettujen banaanien ja vadelmien sekoitelmasta.

Eksoottinen

Filippiiniläistä kasvisruokaa Pobresta.

Helsingissä asuessani olen tykännyt käydä paljon ulkona syömässä ja aika poikkeuksetta ravintolat ovat jonkin sortin aasialaisravintoloita: thaimaalaisia, kiinalaisia, nepalilaisia ja turkkilaisia. Nyt on olemassa myös vietnamilaisia ja filippiiniläisiä ravintoloita ja mitä lie. Olen siis itse kuulunut aika lailla tähän ”eksoottiseen lokeroon”.  Aika usein ruoka on mielestäni tylsää, jos se ei sisällä aasialaisia makuja, vaikka syön kyllä arkiruokana lähinnä salaatteja ilman elämysmakuja. Esimerkiksi meksikolainenkin ruoka on mielestäni aika valjua, tulisuus kun ei korvaa muiden makujen puutetta.

Burmalaiseen tapaan aamiainen voi olla paistettua riisiä säilötyillä teelehdillä ja paahdetulla valkosipulilla.
Massaman curry tofu maistuu, kun ei halua syödä pelkistettyjä makuja.  Toiset vegaanit syövät vähintään viikoittain thaicurryja, toiset tuskin koskaan. Tämä annos Vaasankadun Tuk Tukista.
Turkkilaista kasvisruokaa Halikarnastin buffetista Ruoholahdenkadulta. Toisaalta tällainen ruoka on jo varmaan aika arkipäivää monille?
Tällaisista aineksista syntyy mielestäni parhaat ruoat.
Eteläintialainen masala dosa on herkkua, jota voisi syödä ainakin viikoittain.
Mango sticky rice on ehkä paras jälkiruoka.

Perinteen ihminen

Hernekeittoa.

Kuvailin jo alussa miten vieraantunut olen monista perinteisistä suomalaisista arkiruoista, mutta toisaalta oma suomalaisruokien repertuaarini saattaa olla vain erilainen kuin muilla. Nokkosaikaan olen tehnyt nokkoslettuja ja -keittoa, välillä olen yrittänyt pitää hernekeittotorstaita, mökillä maistuvat räiskäleet ja syksyisin kerään ja syön hulluna sieniä. Voileivät ovat mielestäni vähän liiankin hyviä, puhumattakaan karjalanpiirakoista ja leipomuksista. Myös perinteiset jouluruoat maistuvat ainakin sen kerran vuodessa.

Ruispalan päälle voi laittaa margariinia, sinappia, savutofua ja kurkkua.

Mielenkiintoista oli bongata Ylen lista Suosituimmat arkiruoat top 20 (2013): makaronilaatikko, lihapullat, uunilohi, kalakeitto, hernekeitto, kanakastike, jauhelihakeitto, spaghetti bolognese, jauhelihakastike, pizza, lasagne, broileri, kaalilaatikko, makkarakeitto, paistettu kala, uunimakkara, karjalanpaisti, lihamureke, munakas, nakkikeitto.

Näistä omiin kokkailuihini on kuulunut lähinnä makaronilaatikko, soijarouhepihvit, hernekeitto, spaghetti bolognese, pizza ja lasagne, mutta kyllä noista kaikista vegaaniversiot saisi jos haluaisi.

Kaurapuuroa.
Leipä on maailman helpointa syötävää ja kannattaa etsiä kauppojen valikoimista sopivat vegaaniset margariinit, tuorejuustot, makkarat, juustot ja muut mieleiset täytteet. Tässä tiski La Spezian rautatieaseman kahvilasta Italiassa.
Kantarellimuhennos soijakermalla, ks. sieniruokien ohjeita >>
Soijarouhepihvit = soijarouhetta, paistettua sipulia, vehnäjauhoja ja mausteita kuten soijakastiketta, suolaa, pippuria ja ehkä valkosipuliakin.
Kalamaista vegepihviä Onda-Siltasessa.
Kotitekoinen sienirisotto. Päällä Violife Prosociano vegaaniparmesaania.
Kotitekoista lasagnea. Valkoinen kastike on helppo tehdä margariinista ja maidosta, ks. vegaaniset margariinit ja maidot: vegaanituotteet.net/perusruuat/margariinit/ ja vegaanituotteet.net/kasvimaitotuotteet/maidot-kermat/
Vihreitä papuja omalta kasvimaalta ja paistettua tattia salaatin kera.
Kirkasliemistä perus kasviskeittoa, johon voisi vaikka lisätä kasvisnakkipaloja.
Kotikutoista pitsaa vegaanijuustolla, vegaanituotteet.net/kasvimaitotuotteet/juustot/
Pakasteesta ja kylmähyllyltä löytyy monenmoisia kasvisperäisiä pihvejä. Salaatin voi halutessaan kuorruttaa runsaalla salaatinkastikkeella, joista monet ovat sattumalta vegaanisia, vegaanituotteet.net/valmisruuat/kastikkeet/
Perinteistä ruokaa suosivalle luulisi sopivan tällainen mökkiruoka, jossa ei ole sekoitettu eri aineksia oudosti keskenään?
Vispipuuro.
Herkkupulla.

Uuden kokeilija

Ruoka-annos Flow-festareilla, joilla olisi kiva jos kojujen ruoka-annokset olisivat pienempiä, että päivien aikana ehtisi kokeilla useampaa.

Jotkut ihmiset ovat aina uusien ruoka-ilmiöiden perässä, eli he männä vuosina menivät aikaisin aamulla Prismaan etsimään ensimmäisiä vaikeasti löydettäviä nyhtökaurapakkauksia, tekivät heti vegaaniversiot avokadopastareseptistä, ovat kokeilleet kaikki Helsingin pitseriat ja odottavat aina innolla uusia ilmiöitä.

Makisusheja, joiden päällä on jotain merileväpalleroita.
Kokeilijat ovat aikaa sitten löytäneet kombuchan.
Kokeilija kokeilee aina kun tulee jotain uutta, kuten vaikkapa proteiinipastoja.
Tällä hetkellä jakkihedelmien suosio on kasvanut, koska ihmiset haluavat tehdä lihamaisia ruokia raa´asta jakkihedelmästä. Tässä paistokseni Thaimaassa suoraan puusta poimimastani jakkihedelmästä.
Chia-vanukkaat ja smoothie bowlit ovat juurikin uuden ruoan kokeilijoiden innostuksen tulosta.

Hyvän Ruoan Ystävä

Alkupala Meripaviljongissa.

Perinteisestä suomalaisesta ruoasta pitävien lisäksi minua eniten hämmentää ”hyvän ruoan ystävät”, jotka eivät kuitenkaan innostu filippiiniläisen ravintolan pipellyksistä ja mauista. Eli semmoiset, jotka haluavat aika perinteisiä, puhtaita makuja hienossa paketissa. En ikinä käy omakustanteisesti missään Helsingin hienoissa ravintoloissa, joissa tarjottaisiin ruokaa esimerkiksi ranskalaisten perinteiden mukaisesti. Mielestäni hyvä ruoka on lähinnä thaimaalaista tai italialaista.

Ei tällaisten ruokien syömisen tietystikään tarvitse olla mikään vastakohta muille tavoille syödä, vaan vaihtelunhalua.

Avokadoleipää ja pannukakkuja aamiaiseksi.
Tofua ja perunamuussia vähän hienommin.
Annos OmNamin parin vuoden takaisesta menusta.
Ohratto tai spelttirisotto ravintola Mestarirallissa.
Annos Meripaviljongissa.
OmNamin pavlova aquafaba-marengista.

Huithapelisyöjä

Keitettyä makaronia, margariinia ja basilikaa.

Kaikkia ei kiinnosta ruoka eikä syöminen. Joitakin ei huvita kokkailla eikä käyttää rahaa ruokaan. Siispä heidän pitää saada täyttävää vegaanista ruokaa nopeasti, helposti ja halvalla. Nuudelit ovat kovassa käytössä.

Proteiinipatukat ovat maailman nopein ateria vaikkapa aamiaiseksi. Ks. erilaisia sivulta http://www.vegaanituotteet.net/ravintolisat/proteiinilisat-patukat/
Tämä on laiskan kokin ruokailua.
Ruoanlaitto ei aina huvita ja lautaselle voi latoa mitä kaapista löytyy. 
Onneksi laiska kokkikin saa hyvää ruokaa ravintoloista. Tässä Vaasankadun Soi Soin lautanen.
Keksejä saa kaupasta, ks. vegaaniset valmiskeksit: vegaanituotteet.net/herkut/keksit-leivonnaiset/

2 Comments Lisää omasi

  1. Hyvä kirjoitus ja hauska luokittelu! Noista vaihtoehdoista muistutan itse eniten huithapelisyöjää. Curry-ruoat ovat minustakin ihania, ja lempiannokseni thaimaalaisissa ravintoloissa on punainen curry tofulla. Myös nepalilaisessa ja kiinalaisessa tulee käytyä, joskaan ei yhtään niin usein kuin haluaisin. Tulen välillä ulos huithapelilaatikosta ja käytän pitkäänkin esim. chiansiemeniä, edamamea ja merileviä, kunnes taas pikkuhiljaa palaan huithapelisyöjäksi. Luokitteluun voisi lisätä myös valmisruokavegaanin, itsekin ostan varsinkin ale-laputettuja valmisruokia.

    1. Joo, valmisruokavegaani olisi hyvä lisäys, ehkä se oli lähimpänä itseäni viime syksynä! Jotenkin ehkä myös tuntui, että minun PITÄÄ kokeilla kaikkia uutuusvalmistuotteita, mutta nyt olen päässyt siitä ikeestä. Nämä ovat varmasti monilla niin kausiluontoisia asioita. Paitsi ehkä perinteisen ruoan ystävillä, jotka haluavat syödä vuodesta toiseen samoja suomalaisia kotiruokia. Mutta lieneekö heitä enää olemassakaan?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s