Esittelen tässä monia tapoja olla vegaani, se kun ei ole vain yksi ruokavalio. Vegaanit voivat syödä tosi erilailla toisiinsa verrattuna. Kun luen vegaaniesittelyitä päivittäisine esimerkkiruokineen, saatan huomata itse syöväni ihan toisenlaisia ruokia. Kuka muistaa ihmetelleensä kotitalouden tunneilla kokattuja ruokia ja päivitelleen ruokaympyröitä, joihin kuului kuusi ruisleipäpalaa päivässä? Samanlaista ihmettelyä saatan minäkin tuntea lukiessani miten toiset vegaanit syövät (tai miten heidän kuuluisi syödä). Mutta tyypillisintä on, että nuo esimerkit tuntuvat aina tosi ankeilta. Lasagnenkin voi saada kuulostamaan tylsältä, jos se esitellään ”400 grammaa lasagnea, salaattia ja porkkaraastetta”.

Olen ollut vegaani kohta 25 vuotta ja siihen aikaan on mahtunut erilaisia kausia, jolloin mieltymykseni ovat olleet erilaisia. Välillä olen ollut jonkinlaisilla dieeteillä pudottaakseni painoani ja ollakseni terveempi. Joskus olen ostellut paljon seitannakkeja ja soijajuustoja, joskus taas olen halunnut välttää semmoisia prosessoituja ruokia. Olen välillä ollut raakaruoalla ja se on tehnyt tosi hyvää, mutta sitten olen vaan alkanut syömään kaikenlaista muuta. Välillä olen yrittänyt syödä kotimaista ruokaa viljoineen ja juureksineen ja usein taas olen syönyt mitä mieleni tekee. Nyt olen taas raakalinjalla.

Nykyään taitaa olla hirveästi ihmisiä, jotka tykkäävät haastaa perinteiset ravintosuositukset ja saarnata oman näkemyksensä puolesta. Minäkin haluan promotoida veganismia, mutta pelkästään eläinten ja ympäristön takia. Ei minua hirveästi kiinnosta yrittää saada muuta väestöä syömään terveellisemmin. Viime syksynä itse en todellakaan syönyt terveellisesti.

Varmaankin lapsuudessani vielä suomalaiset söivät keskenään aika samanlaisesti. Ehkä semmoista eroa saattoi olla, että toisissa perheissä maalla syötiin itse tehtyä ruisleipää, kun toisissa perheissä mussutettiin paahtoleipää. Nykyään taas hämmästyn, jos ihmiset oikeasti kokkaavat säännöllisesti perinteisiä ruokia, kuten kaalilaatikkoa tai nakkikeittoa. Olen tehnyt näitä ruokia elämässäni ehkä pari kertaa, vaikka vegaaniversiot olisi yhtä helppo tai helpompikin toteuttaa. Minulle on mieluisampaa syödä currya ja hummusta.

Olen itse aina ollut kiinnostunut eksoottisista ruoista, vaikka lapsena olinkin hyvin valikoiva. Oikeastaan valikoivuuteni koski nimenomaan perinteisiä suomalaisia liharuokia, jotka olivat mielestäni enimmäkseen hirvittäviä. Järjestän ammatikseni kokouksia ynnä muuta sellaista ja välillä hämmästyn jos joku toivoo ruokailuilla tarjottavan ”normaalia” ruokaa. Ehkä kaikki mitä ei tarjottu jo -70-luvulla on joidenkin mielestä erikoisempaa ruokaa.

Muita vegaanijuttujani ovat mm.:
Miten ryhdyin vegaaniksi >>
Herkut ovat nautinnollisempia kun niiden takia ei ole tapettu >>
Lue vegaanijuttuja maittain >>
Vegaaniruokailuvinkit matkailuun >>
Ruokahaaste reissaajille – vastaukseni >>

Rekkamies- tai sipsikaljaruokavalio

Vegaani voi halutessaan syödä tosi tuhtia ruokaa. Aamun voi aloittaa syömällä voileipiä, joiden päälle on ladottu vegaanisia leikkeleitä ja juustoa, hummusta, tuorejuustoa ja oheen voi vaikka tehdä ”munakkaan” kikhernejauhoista. Englantilainen aamiainen paistettuine perunoineen, herkkusienin ja tomaatein sekä kasvispihvein, purkkipavuin, nakein ja paahtoleivin on hyvä idea myös.

Raskaaksi lounaaksi ja päivälliseksi sopii burgerit, pitsat ja vegekebab. Jos et ole vielä kuullut 56.000 jäsenen Sipsikaljavegaanit-ryhmästä, niin taidat elää eri planeetalla kuin minä.

Terveysintoilija

Terveysintoilija on ehkä monille se mitä vegaanista tulee mieleen, mutta vaikka tunnen ja olen aina tuntenut paljon vegaaneja, ei oikein kukaan istu tähän kategoriaan. Yleensä kaikki tuntemani vegaanit arvostavat herkkuja ja vegaanipitsaa. Toisaalta kenen tahansa pitää olla aika hullu, jos ei yritä syödä yhtään terveellisesti.

Eksoottinen

Helsingissä asuessani olen tykännyt käydä paljon ulkona syömässä ja aika poikkeuksetta ravintolat ovat jonkin sortin aasialaisravintoloita: thaimaalaisia, kiinalaisia, nepalilaisia ja turkkilaisia. Nyt on olemassa myös vietnamilaisia ja filippiiniläisiä ravintoloita ja mitä lie. Olen siis itse kuulunut aika lailla tähän ”eksoottiseen lokeroon”.  Aika usein ruoka on mielestäni tylsää, jos se ei sisällä aasialaisia makuja, vaikka syön kyllä arkiruokana lähinnä salaatteja ilman elämysmakuja. Esimerkiksi meksikolainenkin ruoka on mielestäni aika valjua, tulisuus kun ei korvaa muiden makujen puutetta.

Perinteen ihminen

Kuvailin jo alussa miten vieraantunut olen monista perinteisistä suomalaisista arkiruoista, mutta toisaalta oma suomalaisruokien repertuaarini saattaa olla vain erilainen kuin muilla. Nokkosaikaan olen tehnyt nokkoslettuja ja -keittoa, välillä olen yrittänyt pitää hernekeittotorstaita, mökillä maistuvat räiskäleet ja syksyisin kerään ja syön hulluna sieniä. Voileivät ovat mielestäni vähän liiankin hyviä, puhumattakaan karjalanpiirakoista ja leipomuksista. Myös perinteiset jouluruoat maistuvat ainakin sen kerran vuodessa.

Mielenkiintoista oli bongata Ylen lista Suosituimmat arkiruoat top 20 (2013): makaronilaatikko, lihapullat, uunilohi, kalakeitto, hernekeitto, kanakastike, jauhelihakeitto, spaghetti bolognese, jauhelihakastike, pizza, lasagne, broileri, kaalilaatikko, makkarakeitto, paistettu kala, uunimakkara, karjalanpaisti, lihamureke, munakas, nakkikeitto.

Näistä omiin kokkailuihini on kuulunut lähinnä makaronilaatikko, soijarouhepihvit, hernekeitto, spaghetti bolognese, pizza ja lasagne, mutta kyllä noista kaikista muistakin ruoista vegaaniversiot saisi jos haluaisi.

Uuden kokeilija

Jotkut ihmiset ovat aina uusien ruoka-ilmiöiden perässä, eli he männä vuosina menivät aikaisin aamulla Prismaan etsimään ensimmäisiä vaikeasti löydettäviä nyhtökaurapakkauksia, tekivät heti vegaaniversiot avokadopastareseptistä, ovat kokeilleet kaikki Helsingin pitseriat ja odottavat aina innolla uusia ilmiöitä.

Hyvän Ruoan Ystävä

Perinteisestä suomalaisesta ruoasta pitävien lisäksi minua eniten hämmentää ”hyvän ruoan ystävät”, jotka eivät kuitenkaan innostu filippiiniläisen ravintolan pipellyksistä ja mauista. Eli semmoiset, jotka haluavat aika perinteisiä, puhtaita makuja hienossa paketissa. En ikinä käy omakustanteisesti missään Helsingin hienoissa ravintoloissa, joissa tarjottaisiin ruokaa esimerkiksi ranskalaisten perinteiden mukaisesti. Mielestäni hyvä ruoka on lähinnä thaimaalaista tai italialaista.

Ei tällaisten ruokien syömisen tietystikään tarvitse olla mikään vastakohta muille tavoille syödä, vaan vaihtelunhalua.

Huithapelisyöjä

Kaikkia ei kiinnosta ruoka eikä syöminen. Joitakin ei huvita kokkailla eikä käyttää rahaa ruokaan. Siispä heidän pitää saada täyttävää vegaanista ruokaa nopeasti, helposti ja halvalla. Nuudelit ovat kovassa käytössä.