Reissaajien kesken tulee puhuttua paljon siitä millaisia eri kansallisuudet ovat ja varsinkin jenkkejä, venäläisiä ja kiinalaisia tulee soimattua niiden äänekkyyden takia. Toiset taas eivät tykkää miten britit ja aussit käyvät sikailemassa rantakohteissa. Tai suomalaiset Tallinnassa. Tai miten Karibialla tai Afrikassa on laiskaa porukkaa. Tai miten ne ja ne ihmiset huijaavat.

Kulttuureja saa arvostella ja olisi vaikea keskustella yhtään mistään jos ei saisi yleistää enemmän tai vähemmän. Mutta itseään ei saa kohottaa jotakuta muuta ihmistä ylemmäksi siksi että on sattunut syntymään iholtaan tietyn väriseksi tai syntymään toisia rikkaampaan perheeseen tai toisenlaisen kulttuurin keskelle. Saa tykätä eri ilmiöistä ja kulttuureista toisia enemmän, inhota joitain tapoja, olla pitämättä monista ihmisistä, mutta kokonaisia kansallisuuksia ei saa vihata. Saako itseäsi tuomita siksi että toiset suomalaiset tekevät jotain ikäviä juttuja?

Ja en ymmärrä mitä on se, mitä perussuomalaiset kuvittelevat suojelevansa. Kirkonkylien paraatipaikoille rakennettuja S-marketteja? Suvivirren luikautusta? Maksalaatikkoa? Mikä näitä muka uhkaa?

Vieraantuneisuus

Yksi syy miksi en ahdistu pitkistä reissuista ja kulttuurieroista on se, että koen Suomenkin monessa asiassa aika oudoksi ja ihmisten tavat vieraiksi, vaikka tottahan toki Suomi on tuttua kaikkeen muuhun verrattuna. Silti Suomessakin saa aina ihmetellä yksittäisten ihmisten kummia juttuja, ihan niin kuin muuallakin maailmassa. Ja ihan konkreettisestikin juttuja: toiset puhuu jostain jääkiekosta, toiset kännyköistä, toiset politiikasta jne. Ihmiset ovat niin jakaantuneita kiinnostuksen kohteidensa kanssa. Kai nyt kaikilla helpommin voi tulla jutun juurta jonkun ihan toiselta puolelta maailmaa tulevan ihmisen kanssa.

Suomalainen konservatiivi tulee todennäköisesti paremmin juttuun jonkun toisella puolella maailmaa olevan konservatiivin kanssa, kuin jonkun suomalaisen hipin kanssa. Sovinistimiehelle sopii varmaan tasa-arvoista suomalaisnaista paremmin vaimoksi jonkun naisia sortavan maan kasvatti, jolle on koko ikänsä väitetty hänen olevan alempiarvoinen kuin kukaan mies. Ällöttävää, mutta näin se varmaan menee. Viimeksi tänään ihmettelin, että olenko muka varttunut samassa maassa ja kulttuurissa kuin perussuomalaisten puoluesihteeri, joka voisi mielipiteineen mielestäni sopia paremmin vaikka jonnekin Jemeniin ja olla yhtä pihalla maailmasta kuin henkiä lepyttelevät thaimaalaiset.

On toki monia asioita, jotka Suomesta tunnistan. Lue Docventuresin Rikun iltasatu, josta ote tässä:

”Suomalaisen mielestä Suomessa on aivan liikaa turhia määräyksiä ja sääntöjä. Ei missään muussa EU-maassa niitä noudateta niin kirjaimellisesti. Sitä mieltä suomalainen on ja sitten se soittaa isännöitsijälle ja valittaa kun taloyhtiön vieraspaikalla on jonkun talon asukkaan auto.”

Kun Suomessakin on niin paljon eri tapoja elää, on kaupunkien ja maaseudun vastakkain asettelua, eri kieliä ja murteita, erilaisia sosiaalisia taustoja ja luokkaeroja, että en ymmärrä miten joku kuvittelee omistavansa oikeuden määritellä että hänen kulttuurinsa on Suomalaista isolla ässällä. Todellisuudessa aina uusia ihmisiä tavatessa pitää tunnustella millaisia he oikein ovat. Rasistit tuntuvat ohittavan tämän ja kuvittelevan kaikkien olevan joko samanlaisia kuin itse on tai sitten niitä muita.

Mielestäni mukavinta on mässäillä oman kulttuuritaustan naurettaville ilmiöille (esim. Studio Julmahuvin Roudasta rospuuttoon) kuin yrittää nostaa itseään jalustalle. Mikä surkeuden surkeus onkaan päteä kaikella mahdollisella mitä itse edustaa.

Kaikissa kulttuureissa on kivaa ja mätää

Tarkkailen kiinnostuneesti kulttuureja, mielellään pienen etäisyyden päästä ja ikävä kyllä usein tuntuu helpommalta lukea jostain kuin kysellä ihmisiltä. Vaikka matkailen paljon, en tosiaan avosylin heittäydy joukkoon mukaan niin kuin en Suomessakaan. Vähitellen Thaimaassa olen opetellut jotain tapoja, kuten hymyilemään paljon, syömään nuudelikeittoa lusikka vasemmassa ja puikot oikeassa kädessä sekä antamalla asioiden olla. Mutta ei mikään ihmisen kulttuuri ole minusta iki-ihastuttava. On mielenkiintoisia, ihania ilmiöitä ja paljon myös mätää ihan kaikkialla.

Aika tasaisesti kaikissa kulttuureissa ollaan onnistuttu keksimään tapoja tuhota luontoa, kiduttaa eläimiä ja tekemään toisista ihmisistä toisia arvottomampia. Yksilöllisissä kulttuureissa on tapana hyväksyä ihmisten oman onnensa varaan jättäminen ja yhteisöllisissä kulttuureissa taas on kauheasti normeja siitä miten pitää olla.

Matkailu on muutakin kuin ihmisiin, niiden kulttuuriin ja tekeleisiin tutustumista

Matkailu ei ole vain ihmisten luomaan kulttuuriin tutustumista eli ruokaa, kaupunkeja ja nähtävyyksiä. Sellainen ajattelu on vähän turhan ihmiskeskeistä. Minulle on tärkeää myös nähdä paikkoja ja koen harmilliseksi että aina koetaan niiden olevan ihmisten omistamia siksi että jotkut ihmiset asuvat siellä. Mietitään vaikkapa Grand Canyonia, se on koko maailman luonnonihme. Mutta käydäkseni siellä minun pitää hankkia matkustuslupa Yhdysvaltoihin. Ja kuinka paljon Suomessa syynätään jonkun kansallisuuden edustajaa, joka haluaisi nähdä revontulet (oletteko koskaan muuten tutustuneet miten Schengen-alueen viisumia anotaan?)

Itsekin tulee joskus ihmeteltyä rantalomalaisia, jotka eivät tutustu ollenkaan kohteeseensa. Vaikka onhan se toisaalta okei, että on haluttu vain päästä lämpimään, rannalle ja kauniisiin maisemiin mukavaan hotelliin, viis siitä minkä sivilisaation keskellä nämä sijaitsevat. Itsekin olen innostunut Uuden-Seelannin luonnosta, mutta en oikein sitten muusta siellä.

Ihmiset, jotka haluavat rajoittaa maahanmuuttoa Suomeen, eivät varmaankaan ole itse kiinnostuneita koskaan maahanmuuttamaan minnekään. Näin ainakin luulisi. Todennäköisesti jotkut silti ajattelevat Suomen kulttuurin olevan niin erityisen upea ja ainutlaatuinen, että sitä pitää suojella ja varjella. Pyh, suomalaiset ihan itse muuttavat sitä koko ajan ja näin maailma muuttuu eikä museoidu.

Suomalaisena saattaisi helposti ajatella olevansa suomalaisuudessaan niin erityinen, että ilman muuta muu maailma haluaa ottaa vastaan. Kyllähän minäkin ihmettelen miksi ihmeessä Thaimaa haluaa rajoittaa minua ja minun Suomessa ansaitsemiani ja Thaimaassa tuhlaamiani rahoja. Täällä Thaimaassakin on paljon rasismia ja yksi teoria on että turistit koetaan turvallisiksi, mutta että valtaapitävät kokevat pidempiaikaisten ulkomaalaisten olevan ideoineen ja maailmankäsityksineen uhka maan epädemokratialle. Huh, toivottavasti tämän sanottuani saan jatkossa vielä viisumin…

Lue juttuja eri kulttuureista >>