Wienin visiittini oli syömisen juhlaa, kun kaverimme vei meitä paikasta toiseen. Söin tyylikästä rekkamiesruokaa Schillingerin vegaanisessa majatalossa Wienin ulkopuolella sekä Swing kitchenissä Wienin keskustassa, jäätelöä Veganista-ketjun kioskeissa, aamiaista koristeellisessa raakakahvila Simply Rawssa, kakkua vegaanileipomo NomNomissa ja vegekebabia Adam & Lunassa Tonavan varrella. Lisäksi kierrokselle kuului monia suureksi osaksi vegaaniruokaa tarjoavia paikkoja, kuten bagelpaikka Blue Orange, lähi-itäläistä ruokaa Nenissä Naschmarktin torilla ja salaattia raparperikastikkeella jokilaivassa. Viimeisenä aamuna en jaksanut tilata kuin kakkua ja kahvia vegaaniravintola Deli Bluemissa, jossa olisi saanut erilaisia aamiaismenusettejä newyorkilaisesta itävaltalaiseen. Maha kärsi kaikesta tuosta mättämisestä.
Helsingissäkin vegaanitarjonta on parantunut sen parin vuoden aikana kun olin poissa. On tullut kaikenlaista uutta tuotetta kauppoihin, Vegekauppa Vaasankadulle ja pari uutta kasvisravintolaa (Cargo ja Just Vege). Vielä kun pääsisi Wienin tasolle. Wienissä on toki enemmän asukkaita kuin Helsingissä ja vastaavasti enemmän kysyntää. Berliinistä lähtenyt Veganz-ruokamarketti on avannut Saksan osoitteiden ja Prahan lisäksi Wienissäkin.
Kovin monessa Wienin ravintolassa vaikutti olevan vegaaniannoksia, sain esimerkiksi mahtavan couscous-hummusleivän sattumanvaraisesti vierailemassamme baarissa. Ja kaverini asuu Wienin keskustassa vastapäätä isoa luomukauppaa ja Govinda-kasvisravintolan vieressä, eikä hän edes ole käynyt kummassakaan, koska muualta löytyy mieleisempää tarjontaa tarpeeksi. Wienissä ei tosiaankaan tarvitse turvautua kiinalaisiin ravintoloihin, joissa muualla maailmassa käyn vegaaniruoan saannin ollessa heikkoa.
Jos jollakulla on vielä tietty käsitys siitä, että kasvisravintolat näyttävät tietynlaisilta ja että niissä myydään tietynlaista ruokaa, niin se käsitys on jo vanhentunut. Vierailemissamme paikoissa ei ollut hippisisustusta, huonekasvipaljoutta, intialaista musiikkia eikä listoilla ollut itupöperöitä (vaikka kaikki kunnia iduille, jotka saisivat kuulua kaikkien ruokavalioon). Eikä voi kuin ihmetellä miten Suomesta voi löytyä niin surkeita kokkeja, että Facebookin ”paskaa vegaaniruokaa” -ryhmään löytyy postattaviksi kuvia ankeista ravintola-annoksista (kun muut seurueesta saavat messevää kakkua niin vegaani saa hedelmäsalaatin…).
Uudeksi suosikikseni muodostui punajuurihummus, vaikka aiemmin olen ollut sitä mieltä, ettei hummukseen tule sotkea mitään vihanneksia. Reissun kosteasta puolesta vastasivat spritzerit eli valkoviiniä kupliviin juomiin sekoitettuna. Weisswein gespritz oli ihan vain viiniä ja vissyä, mutta holler spritzerissä makeutta toi lehmuksenkukkajuoma ja aperol spritzer oli makean katkeraa.
Monissa ravintoloissa kummastutti, ettei heillä ollut englanninkielistä menua lainkaan. Wienissä kuitenkin käy paljon turisteja.
Schillingeristä kirjoitin erikseen, koska se on jotain aivan erityistä – tyylikästä rekkamiesruokaa vegaanisena: Schillingerin ravintolat Wienissä rikkovat vegaanistereotypioita >>
Veganistan jäätelökioskit
Raakaravintola Simply Raw
Simply Raw on ehkä nätein vierailemani ravintola, oikein kepeää ranskalaista sisustustyyliä. Vaikka se mainostaa itseään leipomona, on siellä myös muuta ruokaa. Istuimme siellä kolmisen tuntia yhtenä pilvisenä päivänä suunnittelemassa Thaimaahan lähtöä taas syksyllä.
Raakaravintolat ovat yleensä tosi kalliita, mutta Simply Raw ei ollut niin pahan hintainen.
Deli Bluem
Jos olisin jaksanut, olisin tilannut Deli Bluemissa Marakesh-aamiaisen, mutta minun ei ollut niin nälkä että olisin halunnut heti aamusta syödä munakoisoa sahramijugurtilla, hummusleipiä, guinoa-punakaalisalaattia, taateli-banaanipirtelöä ja minttuteetä neljällätoista eurolla. Ravintolaa on Happy Cown arvioissa moitittu kalliiksi ja ehkä vähän niin on, aamiaisannokset ovat ehkä pari euroa liian kalliita Wienin hintatasossa, mutta ikävä kyllä Helsingissä hinnat olisivat pakosta juuri tuollaiset. Deli Bluemilla on kaksi sijaintia, me kävimme Hamerlingplatzilla.
NomNom Vegan Bakery
Minulle on ikävä kyllä vielä hieman erikoista päästä syömään vegaanileivonnaisia ravintoloissa, joten tietysti piti käydä vegaanileipomo NomNomissa. Otin täytekakkumaisen näköistä persikkaleivosta (sen hyytelökerros oli liian kova ja sitä oli hankala lusikoida), suklaakakku olisi ehkä ollut parempaa, mutta suklaakakut ovat vain niin tavallisia, vaikka voivatkin olla hyvin erilaisia keskenään. Kaverini otti itävaltalaisen perinteisen pinkillä kuorrutetun punssikakku punschkrapfenin, joka oli kokeilemistamme leivoksista paras.
NomNom Happy Cowssa >>
NomNomin nettisivut >>
Joenrantabaari Ada, & Luna
Bagelpaikka Blue Orange (ei kasvisravintola)
Kävimme Blue Orangen Alserbachstrassen kahvilassa. Muutaman liikkeen päässä oli Veganistan jäätelökioski. Näyttää siltä, että toinen Blue Orangen kahvila on myös samalla kadulla yhden Veganistan kioskin kanssa Margaretenstrassella, mutta siellä ne ovat kauempana toisistaan.
Vegaaniannokset oli hyvin merkitty ja tykkäsin paljon bagelini mukana tulleista tahnoista.
Lähi-itäläinen Neni Naschmarktilla (ei kasvisravintola)
Naschmarkt on eläväinen ruokakoju- ja ravintolakatu Wienin keskustassa ja sieltä löytyy kivoja ruokapaikkoja. Nyt kävimme lähi-itäläistä ruokaa tarjoilevassa Nenissä.
Nenin tuotteita saa myös Itävallan Spar-kaupoista.
Vapiano (ei kasvisravintola)
Vapiano on italialaista ruokaa myyvä ketjuravintola. Niitä löytyy pitkin Eurooppaa ja niissä on helppoa saada vegaaniruokaa kun muuta ei löydy.
Lue aikaisempi Wien-juttu: Hellekelillä Wienissä (19.6.2013) >>
reissaustajaruokaa.com 
En ole itse ollut kasvis ruoka valiolla.
Osallistu kastehelmi kakkuvadin arvontaan mun blogissa.
Juu yritänkin parhaani mukaan esitellä kuvin ja jutuin millaista ruokaa vegaanit syö maailmalla matkaillessaan! Juuri söin appelsiinikakkua ja jäälatten hasselpähkinämaidolla kasvisravintolassa Cascaisin rantakaupungissa Portugalissa.