Intia on tosi kuvauksellinen eläväisyydessään ja ränsistyneisyydessään. Intiassa voi nähdä kauneutta, jos silmää miellyttää kulunut ja kauhtunut ennemmin kuin uuden uutukaisuuttaan kiiltävä. Pohjois-Intia talviaikaan on aika lähellä sitä, millaista kuvittelen Afganistanissa olevan. Aika harmaata ja beessiä ja ihmiset ovat pukeutuneet peittävästi. Eikä naisiakaan näkynyt kaduilla paljoa.
Talvi voi olla paras vuodenaika tutustua Intian kaupunkeihin. Hälyn ja pölyn kestää paremmin kun vaatteet eivät ole liimautuneet hikeen. Mutta joulukuusta lähtien voi olla iltaisin ja aikaisin aamulla jopa vilu paikoissa kuten Delhi ja Varanasi. Joinain talvikuukausina voi olla jopa tarpeen valita majoitus, jossa on huoneessa on lämmitys. Nyt pärjäsin kun huoneessa oli lämmin peitto, mutta Gangesin venereissuilla illan pimetessä ja yön väistyessä tuli vähän vilu. Shortseilla ja t-paidalla ei olisi tarjennut.
Vähän isommat tiet ahtaiden kujien takana
Söpöjä eläimiä, etenkin ensimmäinen takki päällä esiintynyt. 🙂 Intia kiinnosti minua pitkään, mutta karmeat uutiset muuttivat suhtautumistani muutama vuosi sitten. Toivotan teille turvallista matkaa.
Oli kyllä paljon vuohia, koiria, lehmiä ja possuja kaduillla. Minäkin pidin Intiaa turvallisempana paikkana ennen, mutta vähitellen turvallisuuden tunteeni matkaillessa on ylejäänkin vähentynyt. Ihmisiä on kaikkialla moneen junaan ja enpä kyllä Helsingissäkään uskalla kävellä yksin yöllä Kallion baareista Kamppiin enää nykyisin.