Doi Suthepin vuori ja temppeli Chiang Maissa

on

Pohjois-Thaimaan Chiang Maissa on ihanaa, kun  kaupungin länsilaidalta kohoava Doi Suthepin vuori näkyy niin monesta paikasta. Pimeällä pystyy näkemään Suthepin temppelin (Wat Prathat Doi Suthep) iltavalaistuksessaan.

Huay Kaew -katu kulkee vanhan kaupungin luoteiskulmasta Maya-ostoskeskuksen ohi Suthep-vuorelle.

Suthepille pääsee ajamaan itse mopolla vanhan kaupungin luoteiskulmasta lähtevää Huay Kaew -katua pitkin ajaen läpi modernimman keskustan Kad Suan Kaew – ja Maya -ostoskeskusten ohi. Chiang Main eläintarhan portin kohdalla tie kurvaa ylöspäin ja sitä sitten ajellaan, no, en muista miten pitkään kestää temppelille, vähemmän kuin puoli tuntia kumminkin. Tuota tietä ei ole vaikea körötellä, mutta alas tullessa kokemattomien mopoilijoiden pitää muistaa, ettei täräytä etupyörän jarrua alas niin, että lentää pyörän selästä.

Tien varrella Suthepin temppelin luona on myös myyjiä ja näitä punaisia kyytiautoja.

Mäkeä ajaessa voi ihmetellä ylämäkeen pyöräilijöitä, heitä nimittäin riittää. Jos et itse halua ajaa mopolla etkä pyörällä, pääsee temppelille myös punaisilla songthaew -lava-autoilla, jotka toimittavat reittibussien virkaa Chiang Maissa. Sellaisen voi ottaa vaikkapa vuoren juurelta eläintarhan portin lähettyviltä. Ne yleensä odottavat, että kyytiin tulee muitakinn eikä matkan pitäisi silloin maksaa paria euroa enempää henkilöltä. Mutta näiden punaisten autojen käyttö on hankalaa, niistä on vaikea tietää mikä niistä kulkee reittiä ja mikä niistä tekee tilausajoa, eikä ole helppoa selvittää mitä reittiä ne kulkevat. Vuosi sitten kävin temppelillä, kuninkaan palatsilla ja heimokylässä tällaisella punaisella taksilla vanhempieni kanssa.

Olen lukenut, että kaupungista pääsee Suthep -kadun länsipäässä jotain polkua pitkin kävelemään melko kivuttomasti polkua Suthep -temppeliä eteläisemmällä sijainnilla olevalle Wat Sakithakatille (Wat Pha Lat). Polku pitäisi olla merkitty munkkien kaapujen värisillä puiden ympärille kiedotuilla huiveilla. Mutta kyllä ylemmäskin pitäisi mennä polkuja niille, jotka haluavat vaellella totisemmin.

Jos Suthepin temppelin ohittaa ja jatkaa eteenpäin, pääsee mm. thaikuninkaallisen kesäpalatsi Bhupingille ja aika turistiseen Hmong-kansan kylään. Näistä kirjoittelen erikseen, koska en malttanut olla laittamatta tähän juttuun niin paljon muutaman vuoden varrella kertyineitä kuvia ihan vain upeasta temppelialueesta ja vuoren näkymistä.

Lue muista Pohjois-Thaimaan kohteista:
Thaimaan korkeimmalla vuorella Doi Inthanonilla sormet kohmeessa (2017) >>
San Kamphaengin kuumat lähteet Chiang Main lähellä (2016) >>
Venematka Chiang Raista Tha Toniin (2014) >>

Lue muista Thaimaan temppeleistä:
Raakoja patsaista Ta Pan -temppelissä (2014) >>
Valkoinen Wat Rong Khun Thaimaan Chiang Raissa (2014) >>
Thaimaan kaunista arkkitehtuuria Wat Chedi Luangissa Chiang Maissa (2014) >>
Wat Phra Kaeo Bangkokissa (2014) >>
Kultainen vuori Bangkokissa (2014) >>

 

Suthepin temppeli näkyy Chiang Maihin vuoren rinteellä, tässä kuvattuna alhaalta Wat Suan Dokilta.
Soi Suthep – Puin kansallispuiston kyltti. Pui on toinen kukkula tällä alueella.
Huay Kaewin vesiputoukselle pääsin ihan kävelemällä majoittuessani kaupungin länsipuolella.
Huay Kaewin vesiputouksen risteyksen kohdalla on tällainen alttari.
Doi Suthepin kansallispuiston päämaja.
Vuoren kartta.
Chiang Mai yhdeltä näköalapaikalta katsottuna.
Tänne voi parkkeerata moponsa temppelin lähelle.
Munkkipatsas.
Kojuja temppelin ulkopuolella.
Koira Doi Suthepin temppelille vievien rappusten edessä.
Ihmisiä temppelialueen sisällä.
Pagoda Suthepilla.
Toinen koira kirputtaa toista Doi Suthepin temppelillä Chiang Maissa. Kunpa Thaimaan temppelit olisivat koirien turvapaikkoja, joissa niistä pidettäisiin huolta. Monessa näin onkin, vaihtelevalla tasolla, mutta joissain koiria ei hyväksytä.
Maalaus temppelin ympärillä kiertävillä seinillä.

Lootuksen kukkia.
Temppeleissä on kaikenlaisia pyhittelytapoja, täällä Suthepilla tällaisia tulia, johon ihmiset lusikoivat öljyä.

Jos jää Suthepille odottamaan auringonlaskua, kannattaa silti ajoissa lähteä ajamaan alas, jos haluaa välttää ihan pimeässä mopoilua.

Maisema Chiang Maihin temppeliltä.

Vuoren rinne. Vuorella olisi kävelypolkuja, ne vain pitäisi löytää. Ja kun alhaalla on usein liian kuuma, niin kukkulalla olisi paremmat kävelysäät.

Matkalla rinnettä alas Chiang Mai näköalapaikalta.
Chiang Mai illansuussa.
Chiang Mai yövaloissa.

 

1 Comments Lisää omasi

Jätä kommentti