Liettuan läpi matkailuautolla

Koiranulkoilutusta liettualaisten peltojen keskellä.

Ajoimme Latviasta Liettuaan yöksi Pajiesmeniain leirintäalueelle, joka oli vain parin kilometrin päässä E67-tiestä, joka on lyhin reitti Liettuan läpi kohti Puolaa. Se oli pieni camping omakotitalon pihassa, jossa tavallaan viereinen tontti oli leirintänurmikkoa. Vaikka paikka oli pieni oli siellä mahdollisuudet harmaan veden ja kemssan tyhjennykseen. Erityisen kivaa oli että suihkut olivat suoranaisia kylpyhuoneita, joten ei tarvinnut ahtautua suihkukoppiin, kuten useimmilla leirintäalueilla.

Lexie lammen rannalla. Leirintäalue on vastarannalla hieman kauempana.

Camping Place Pajiesmeniain edestä lähti polku pellon halki lammelle, jonka ympäristössä pystyi kävelemään kivasti. Siitä kun ylitti puron lautaa pitkin kävellen pääsi rantaa pitkin kävelemään kohti keskustaa takapihojen takaa. Sieltä kuului uhkaavasti koirien haukuntaa, mutta olin kysynyt kivalta leirintäalueen pitäjältä onko alueella irtokoiria ja hän sanoi kaikkien olevan hihnassa tai aitauksissa. Heidän oma pieni koira kylläkin steppaili illalla leirintäalueen pihalla, joten sitä kannattaa pitää omien koirien kanssa silmällä, mutta tuskin se luokse tulisi.

Pajiesmeniain keskustassa on puisto, josta pääsee riippusiltaa pitkin toiselle puolelle jokea tai järveä kävelemään. Siinä on myös pari pientä kauppaa. Koirien ulkoilutukset hoituivat meillä siten kivasti täällä illalla ja aamulla. Leirintä maksoi 15 euroa.

Jos haluaisi koluta Liettuaa vähän tarkemmin, niin Pohjois-Liettuassa jo ennen Pajiesmeniaita on tienristeys, josta pääsisi itään Birzain alueelle Regional Park Birzuun, jossa on pieniä hautavajoamia. Alue ei kuitenkaan kuvissa näyttänyt kovin erikoiselta, vaan enemmän peltoiselta kuin metsäiseltä. Jos Birzaissa olisi lähellä valtatietä jotain mielenkiintoisia kävelyteitä, niin sitten sinne olisi voinut harkita menevänsä. Mutta me etsimme vain sellaisia vierailukohteita, joissa on kiva kävellä koirien kanssa – tämä on täysin koirien ehdoilla etenevä reissu. 

Kiva jos leirintäalueen läheisyydessä olisi kunnon kävelymaastoa, jotta ajopäivän aikana ei tarvitsisi etsiä sopivia paikkoja.

Liettuan läpi ajaminen kestää vähän pidempään kuin Latvian, matkaa on 265 km. Jotenkin onnistuimme käyttämään kuusi tuntia matkalla Pohjois-Liettuasta Suwalkiin. Pitää tarkistaa varmaan meidän reittiä, näyttäisi että päiväajojen ei pitäisi olla paljoa yli 200 km, jotta ajoa ei tulisi yli kolmea tuntia päivässä.

Me posotimme Pajiesmeniaista Suwalkiin lyhyillä pysähdyksillä. Kaunasin kohdalla olisi ollut mahdollisuus mennä Saltiniu Takas -poluille, jonne olisi 10 km ajo Kaunasin länsipuolelta ohittavalta A5-tieltä (tai samaa E67-tietähän sekin kai on). Eli Niemen-joen ylitettyä ei käännyttäisi vielä heti oikealle (ei siis Aleksota 5 -kyltin kohdalla vielä), koska siitä joutuisi joen myötäiselle hiekkatielle, jota pitkin alueelle silti kai pääsisi. Sen sijaan jatkettaisiin, kunnes oikealle lähtee ”Akademija, Sakiai ”140 -tie. Sitä jatkettaisiin kunnes oikealle kääntyy Kacergineen 1908-tie, joka näyttää kuvissa vähän kehnolta, mutta asfaltoidulta. Lopulta vasemmalla olisi iso parkkialue kylään tullessa. Poluille päästäkseen tarvitsisi palata kävellen hieman tietä pitkin ja lähtöpaikka olisi sitten vasemmalla. Polkuja olisi eri pituisia 2,5 km:stä 5,5 kilometriin.

Mikään Liettuan kansallispuistoista ei osu aivan Via Baltican eli E67:n varrelle, vaan ne vaatisiviat pitkiäkin koukkauksia itään tai länteen. Me taas ajattelimme tällä reissulla käyttää vain noin kolme tuntia päivässä autolla ajamiseen, joten tunninkin koukkaukset tekisivät etenemisestä kohti Espanjaa aika pitkän. No, huomasimme että parin sadan kilometrin ajamisessakin meillä menee jo viitisen tuntia, joten nyt ei todellakaan tulla pahemmin koukkailemaan.

Olen joskus 18 vuotta sitten käynyt Trakaissa, joka on yksi Liettuan kansallispuistoista ehkä noin 30 kilometrin päässä Vilnasta lounaaseen. Se ei ole mikään metsä vaan enemmänkin historiallinen kohde. Me aikoinaan vierailtiin siellä laajemman alueen sijaan vain pääkohteessa Trakain linnassa. Kai sieltä löytyisi puistoja koirien kuljetukseenkin, mutta tuskin on sellainen paikka, jonne varta vasten lähtisin koiria viihdyttämään.

Ennen Puolaan menoa voisi halutessaan koukata Liettuan eteläisimmässä nurkassa sijaitsevaan Dzukijan kansallispuistoon.

Mutta kansallispuistot eivät tietenkään ole ainoita luontokohteita, tässä kartta Liettuan aluepuistoista vai mitä Regional Parksit nyt sitten ovatkaan. Lisäksi yksi tapa etsiä polkuja Liettuan ja Latvian kartoilta on laittaa hakusana takas ja taka, mikä  tarkoittaa polkua.

Reissu matkailuautolla kolmen koiran kanssa Suomesta Espanjaan. Vältämme kaupunkeja, kyliä ja ihmisvilkkaita kohteita ja suuntaamme luontoon kävelemään. Reitti Baltia, Puola, Slovakia, Itävalta, Italia, Ranska ja Espanja.

Leirintäalue Pajiesmeniaissa Liettuassa >>

Muita juttuja Liettuasta:
Kaunasissa kesällä 2013 >>

Riippusilta Pajiesmeniain keskustassa.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s