
Moni on varmaan kokenut helpotusta päästessään etenemään Puolasta Slovakiaan, koska Puolan läpi ajaminen kestää niin kauan. Minä olin kyllä ihan kiinnostunut Puolasta ja löysin meille matkan varrelle pari kivaa koirien kävelytyskohdetta (Wigierskin kansallispuisto, Reserwat Krzemianka ja leirintäalueiden läheisyydet). Mutta eteneminen oli kovin hidasta ja vaikka vietimme matkalla kolme yötä tuli ajamista per päivä ainakin kaksin verroin kolmen päivittäisen ajotunnin tavoitteeseemme nähden. Puola oli myös tavallisen lattanaa Suomen ja Baltian tapaan. Vasta Krakovan jälkeen alkoi kukkulamaisemat ja niitä sai sitten Slovakiassa alkaa ihailla.

Slovakiaan tullessa pitää hankkia autolle vinjetti (55 slotia eli 13,38 euroa) ja sellaisen saimme Puolasta Chyznen kylän jälkeen ennen rajaa, siinä on tien laidalla isompi kompleksi huoltoasemineen, mistä vinjetin voi ostaa, ks. sijainti. Mukaan tarvitsi ottaa rekisteriote, josta ottivat auton rekisterinumeron. Vinjetti oli elektroninen eli ikkunaan ei liimattu mitään tarraa.
Olin koittanut katsella heti Slovakian puolelta Orava-järven luota kävelypolkuja ja leirintäalueita, mutta jotenkin karttanäkymien ja googlauksen perusteella alue ei vaikuttanut kummoiselta. Siinä olin varmasti väärässä, Dolny Kubinin leirintäalueemme respassa myytiin polkukarttoja Oravalle ja aluetta ohittaessamme näkymät olivat aika kivat. Ehkä sinne sitten seuraavalla kerralla.

Ensimmäiseksi Slovakian yöksi menimme Dolny Kubinin kaupungissa olevaan Kemping Tilia Gäceliin. Siellä oli kivan hiljaista, oli vain yksi toinen matkailuauto ja respakaan ei ollut auki – menimme vain paikalle ja vedimme sähköt autoon. Viereisessä ravintolassa meille annettiin poletteja suihkuun ja seuraavana aamuna kävin respassa maksamassa ja antamassa tietoja. Orava-joki (huvittaa tuo nimi) virtasi leirintäalueen vieressä ja siinä kulki myös kävely- ja pyöräilypolku, jota sitten talsimme koirien kanssa ja poikkesimme hieman metsäänkin.


Dolny Kubin vaikutti kätevältä kaupungilta ja poikkesimme siellä vanhalla aukiollakin. Lisäksi leirintäalueelle mennessä oli helppo käydä kaupassa, vierekkäin olivat isot Lidl, Kaufland ja Tesco, ks. sijainnit.

Toinen päivä Slovakiassa
Slovakian reitiksemme valitsin Ruzomberokin, Banska Bystrican ja Nitran kautta menevän tien. Ruzomberokin jälkeen se kulki Velka Fatran ja Nizke Tatryn kansallispuistojen läpi, mutta en ollut etukäteen löytänyt tien varrelta mitään kivoja pysähdyspaikkoja. Dolonyn laskettelupaikkakunnalta olisi päässyt käppäilemään (ks. kartta), mutta Dolony tuli vastaan äkisti ja pian olimmekin jo ajaneet sen ohi. Dolonyn jälkeen tie vaikutti kulkevan niin kapeassa laaksossa, ettei siitä äkisti nouseville kukkuloille olisi ehkä ollut kätevä päästä kävelemään. Sen hieman opin tällä reissulla, että kun kukkuloiden välissä on laaksoa, on siellä myös asutusta eikä ehkä aina niin helppoa päästä talojen ohi rinteille ja metsiin.
Alussa Ruzomberokin jälkeen tie oli vähän rosoista ja piennar oli kapea, mutta sitten se parani. Jo ennen Banska Bystricaa tiestä tuli isompi valtaväylä, jota oli nopea ajaa.

Toiseksi Slovakian yöksi menimme Nitran jälkeen olevaan Camping Serediin. Se oli enemmänkin kaupungin ulkopuoleisella puistoalueella oleva ravintola, jonka vieressä pystyi leiriytymään. Oli sunnuntai ja paikka oli todella suosittu. Onneksi koiramme osasivat olla aika rauhassa, vaikka vieressä leikki lapsia ja oli porukkaa syömässä ja juomassa. Täällä ja muissakin matkan paikoissa piti vahdata jos ihmiset pitävät koiriaan vapaina. Se on se kauhuskenaarioni, että joku vapaana oleva koira juoksee meidän koirien luokse ja tulee hirveä tappelu. Piti ostaa Suomesta semmoista mentolisuihketta, jota voisi suihkuttaa lähestyvää koiraa kohti, mutta sitten tämä unohtui ja tuote oli monin paikoin loppu.
Camping Seredin vieressä oli hieman metsäpolkuja ja joen vieressä pystyi kävelemään, joten taas ihan hyvin onnistui koirien ulkoilutukset. Seuraavana päivänä ei mahduttu Lidlin parkkikselle ostoksille, joskus voi käydä niinkin. Bratislavan kohdilla oli kamalat liikenneruuhkat ja matka viivästyi. Kuumeisesti yritin etsiä vaihtoehtoista reittiä, mutta emme halunneet Bratislavan keskustaankaan. Matkailuauton jarrut (?) alkavat vinkumaan silloin ku matelemme ruuhkissa ja se vähän kuumottaa. Olemme sitten ajaneet taukopaikoille odottelemaan.
Jos Seredin leirintäalue ei olisi natsannut, olisimme varmaan ajaneet yöksi Bratislavan leirintäalueelle Zlate Pieskyyn. Majoitumme kuitenkin mieluummin pienten paikkakuntien leirintäalueille, koska niistä pääsee todennäköisemmin hyvin kävelemään ja koska isojen kaupunkien sivuteille on tylsä lähteä seikkailemaan ja sekoilemaan erilaisiin teiden liittymäkohtiin. On paras vain posottaa kaupunkien ohi selkeitä moottoriteitä pitkin.
Reissu matkailuautolla kolmen koiran kanssa Suomesta Espanjaan. Vältämme kaupunkeja, kyliä ja ihmisvilkkaita kohteita ja suuntaamme luontoon kävelemään. Reitti Baltia, Puola, Slovakia, Itävalta, Italia, Ranska ja Espanja.