Matkan toinen keikka oli Jelgavassa, joka sijaitsee vain muutama kymmenen kilometriä Riikasta etelään. Saimme siis jäädä Riikaan pyörimään melkein koko päiväksi. Riikahan oli hieno. Vanhassa kaupungissa oli todella vanhaa, mutta sen ympärilläkin aikalailla kaikki rakennukset olisivat olleet kuvaamisen arvoisia iäkkäitä taloja.

Mielenkiintoisin kohde oli Riikan tori ja kauppahallit. Ne sijaitsevat bussiaseman, Stockmannin tavaratalon ja rautatieaseman takana. Tiesin helposti olevani suuntaamassa oikeaan suuntaan, koska vastaan tuli paljon mansikkalaatikoita kantavia ihmisiä. Latviassa näyttää mansikka-aika alkavan ainakin pari viikkoa ennen Suomea. Ihmetyksekseni näin myös pieniä kantarelleja, kesäkuun puolivälissä.

Tuo tori- ja kauppahallialue oli isompi kuin esimerkiksi Pietarin kauppahallit. Oli viisi isoa kauppahallirakennusta ja ulkona kymmeniä vihanneskojuja. Jos olisin ollut useamman päivän Riikassa jossain keittiöllisessä hostellissa, olisi homma varmaan riistäytynyt käsistä. Olisin ostanut kojuista pinaattia, minitomaatteja, jättimäisiä vesimeloneita ja kummallisia sieniä. Nyt ostin vain mansikoita, metsämansikoita, aprikooseja, kirsikoita ja korealaisia salaatteja.

Riika vaikutti Tallinnaa isommalta ja kivalta kesäkaupungilta, vaikka mikä nyt ei kesällä ja aurinkoisella ilmalla vaikuttaisi mukavalta. Pienen oloinen kaupunki Jelgavakin oli ihan mukava, ainakin siksi kun siellä oli kävelykadun pätkä. Mutta matkakohteeksi en Jelgavaa ihan suosittelisi sen hiljaisuuden takia.

Itä-Euroopan Lonely Planetissa ei Jelgavaa esitelty, mutta pääsimme keikkapaikalle google mapsin, huoltoaseman sedän ja huoltoasemalla olleesta kartasta otetun valokuvan avulla. Jos edellisen illan baari oli hieman hippihenkinen niin nyt oltiin selkeämmin punkkikapakassa. Paikan, MC Balerijan, ruokalistalla olisi ollut kasviskebabia, -burgeria ja -tortillaa.

Auto jätettiin taas keikkapaikan eteen ja tällä kertaa majapaikka oli kävelymatkan päässä oleva paikallinen hostelli, joka varmaan toimii jonkinlaisena opiskelija-asuntolana talviaikaan. Oli semmoinen neuvostoaikainen varustelu (paitsi wifi oli kuulemma nopea!), mikä kuuluu asiaan tuolla päin maailmaa ollessa.

Aamupitsalla ollessa tapasimme Jelgavassa rakennushommissa olevan suomalaisen, joka kertoi siellä asuvan kuitenkin jotain 60.000 asukasta. Mutta ehkä hiukan sellainen paikkakunta, johon ei ikinä osuisi, ellei sitten olisi työpesti kuten hänellä tai sitten tämmöinen erikoismatka.

Reissun muut jutut >>

Lue myös: Pietarin kauppahallit ja korealaiset salaatit >>