Kasvisbento-ateria Itävallan Grazissa japanilaisessa Osaka-ravintolassa (ks. juttu Grazin kasvisruoat).
Pidän eniten monipuolisista salaateista ja aasialaisista ruoista. Aasialainen ruoka minun määritelmäni mukaan kattaa niin japanilaisen, kiinalaisen, intialaisen, indonesialaisen kuin thaimaalaisenkin ruoan. Kokemusteni mukaan myös Laosista, Malesiasta ja Singaporesta saa hyvää ruokaa. Voinen siis sanoa aasialaisen olevan parasta.
Latvian Riikan kauppahallista sai ostaa korealaisia salaatteja, kuten tähän rasiaan ladattua messevää, öljyistä ja maustettua munakoisoa. En tosin tiedä, onko kyse enemmänkin venäläisten kauppahallien ruokatuotteesta vai ovatko nämä ”korealaiset salaatit” tosiaankin Etelä-Korean ruokakulttuuria.
Hyvää se on Euroopassakin. Vegaanin on missä vain kaikkein helpointa suunnata kiinalaisiin ja muihin aasialaisiin ravintoloihin. Niissä kasvisruoat on selvästi eritelty eikä niihin ole (intialaista ruokaa lukuunottamatta) piilotettu voita, juustoa tai muita maitotuotteita.
Itävallasta lähtien tuli nautiskeltua aasialaisista antimista. Tässä perusthaimaalainen eli pad thai tofulla tilattuna Wienin Naschmarktilla.
Italiassa en kuitenkaan turvautunut aasialaisten ravintoloiden antiin, vaan nautin italialaisesta ravintolaruoasta, joka sopii hyvin vegaanillekin. Mutta matkatessani reittiä Viro-Latvia-Liettua-Puola-Itävalta-Tšekki-Saksa-Belgia-Ranska turvauduin lukuisia kertoja aasialaiseen ravintolaruokaan, koska halusin saada hyvää ja usein edullistakin vegaaniruokaa. Ikävä kyllä Euroopan ”tavallista ruokaa” tarjoavat ravintolat eivät yleensä pärjää tässä sarjassa. Ihmiset saattavat toki kotonaan tehdä hyvää ruokaa, mutta saako sitä järkevään hintaan Itävallan, Saksan tai Belgian ravintoloista?
Jonkun mielestä matkaillessa voi olla kaameaa syödä muuta kuin paikallista ruokaa, jota paikallisten väitetään osaavan parhaiten tehdä. En kuitenkaan usko tätä Euroopan kohdalla, enkä esimerkiksi Belizen ja Tongan kohdalla, joiden ruokakulttuurin sanoisin olevan kehnoa.
Aasialaisia kasvisdumplingseja pystyy tilaamaan melkolailla luottaen siihen, että ne ovat kasvista. Toisin kuin Puolassa.Nuudeleita ja avokadosushia.Vihannespata.Avokadosushia ja vihanneksia punaisessa curryliemessä.Misokeitto tuli sushiaterioiden alkupalana. Misokeittoihin lisätään usein japanilaisissa ravintoloissa ja Japanissa jotain kalapitoista, kuten esimerkiksi ihan ohuita kalahiutaleita. Tätä kannattaa kysyä.
Kiinalainen ravintola helpotti Tšekin Ceske Budejovicessa
Aivan Ceske Budejovicen vanhan kaupungin aukiolla sijaitsee tämä kiinalainen ravintola.Jos ruokalista sen kattaa, niin voihan kiinalaisessa ravintolassa tilata ranskiksiakin oheen, mutta ehkä ruoka menisi riisin kanssa kivemmin, niin hyviä kuin ranskanperunat minunkin mielestäni ovat. Mutta vain ketsupin kanssa.Ranskalaisia tofuruoan oheen tilasi yksi toinenkin. Kolmas söi paistettuja nuudeleita.Paistetut paksoit kiinalaisittain ovat lempiherkkujani, tässä mukana myös jotain siitakkeentapaisia sieniä.Minä tilasin munakoisoruoan, joka oli taas kerran mahtavaa, mutta tosi rasvaista.
Vietnamilainen ravintola Prahassa. Onneksi se sijaitsi kulman takana, kun Radost FC Cafe, johon suuntasimme, oli juuri lopettanut päivän lounastarjoilunsa.Kesärullia, jotka menussa kulkivat kevätrullien nimellä. Ne oli rullattu tosi löysiksi ja sisältö ei ollut sellaista aromaattista mitä sen pitäisi olla. Korianteria oli onneksi, mutta ei oikein muita makuja riisinuudeleiden ja vihannesten lisäksi.Yksi annoksista, joka ei maultaan ollut kuitenkaan hirveän vietnamilaisen makuista, vaan sellaista hieman epämääräisen makuista kastiketta, jota huonommissa kiinalaisissa ravintoloissa joskus saa.Tämä tofuruoka-annos näyttää ehkä parhaalta näistä ruoista. Makua olisi saanut olla enemmän.
Luulimme tilanneemme paistettuja nuudeleita, mutta sieltä tuli nuudelikeitto, joka oli kuitenkin ihan hyvä ja kevyempi vaihtoehto.Thaimaalainen tom kha -keitto on yksi maailman parhaista ruoista. Brysselissä se ei kuitenkaan ollut lähellekään parasta mahdollista.Etsin etukäteen netistä tiedon, löytyykö Belgian De Haanin rantakaupungista kiinalaista ravintolaa. Sieltä ostettiin annoksia mukaan, tässä muutamaa eri ruokaa, kuten kasvisnuudeleita ja paria eri tofuruokaa.Tofunuudeliannos Bruggessä ravintola Stupassa. Hyvää oli. Ravintola tarjosi ruokaa laidasta laitaan, tämä annos oli mielestäni varmin vegaanin valinta.
Pariisista sai tiibetiläistä ruokaa ja mitä vain muuta aasialaista
Tiibetiläinen salaatti oli kiva yllätys, kun en oikein tiennyt mitä sieltä mahtaa tulla. Sisälsi mm. juudaksen- eli pilvenkorvasientä suikaleina, riisinuudelia ja tofua.Tiibetiläiset momot Malakoffissa Boulevard Garbriel Perin nepalilais-tiibetiläisessä olivat mahtavia.Tilasin tiibetiläisen höyryssä kypsennetyn leivän ja odotin mielenkiinnolla mitä sieltä tulee. Odotus tuotti mieleisenkummallisen tuloksen.Pöytämausteet nepalilais-tiibetiläisessä. Kellertävä oli intialaistyyppistä pickleä, punertava makeaa (ihan kuin olisivat vain maustaneet jotain kirsikkahilloa) ja vihreä taisi maistua mintulle ja en tainnut sitä uskaltaa syödä, jos epäilin siinä olevan maitoa.Tämä tiibetiläinen salaatti ei ollut yhtään mitä odotin tilatessani salaattia. Kuvasta on poistettu kananmuna, jota en odottanut näkeväni salaattilautasella. Joskus pitäisi kysyä kaikesta mahdollisesta, vaikka usein aasialaisen ruoan tilaaminen sujuu vaivatta. Tämä olikin ensimmäinen kokonaan tiibetiläiseksi itsensä nimennyt ravintola. Ja Tiibetissä ei taideta syödä paljoa tuoreita vihanneksia, veikkaan minä.Edellisen, hyvien kasvismomojen syömisen jälkeen luotin homman onnistuvan nytkin, mutta toisessa tiibetiläisessä ravintolassa osassa momoja olikin juustoa sisällä ja se harmitti, ei tullut mieleen kysyä asiasta.Merileväsalaatti japanilaisessa kaiten-sushiravintolassa, jossa annokset kulkevat hihnalla edessä. Siitä voi poimia annoksia tai tilata niitä menusta erikseen. Hinnat määräytyvät lautasen värin mukaan. Tämä merileväsalaatti oli samanmakuista kuin wakamesalaatit yleensäkin, mutta vihreän sijaan punasävyistä. Lue lisää merilevän syömisestä maailmalla >>Hijiki-merileväsalaatti ei näyttänyt eikä maistunut maailman parhaalle, kuten kyseinen merilevä ei mielestäni yleensä muutenkaan. Ostin kuitenkin lautasellisen, koska se on varmasti terveellistä.Pidän yleensä aina aasialaisista kaalisalaateista, jotka ovat jännästi hieman etikkaisia ja öljyisiä. En ole ihan saanut selville, miten ne on maustettu. Japanilaisessa versio oli aika samanlaista kuin mitä olen saanut muissa aasialaisissa ravintoloissa.Pariisissa erikoisuutena olivat sellaiset kiinalaiset ja vietnamilaiset ravintolat, joissa ruoat olivat vitriinissä valmiina. Näitä sitten syötiin kylmänä tai lämmitettiin mikrossa. Siten ei varmasti saa parhaita ruokaelämyksiä, mutta kerran kokeilin ja ihan ok oli.
reissaustajaruokaa.com 
2 Comments Lisää omasi