Kun olen pois Suomesta, en ihan tiedä mitä siellä tapahtuu. En lue ulkomailla Suomen uutisia joka päivä ja joskus tulee pidempiäkin välejä. Tuntuu vähän merkityksettömältä tietää sitä kaikkea. Ja kun ihmiset puhuvat siitä miten kylmä edellinen kesä oli tai miten lämmin viime talvi oli, ei minulla ole näihin mitään sanomista, koska en ollut niitä kokemassa.

Ei tuntumaa kuntapalveluihin

Kesällä Suomessa numerooni soitti gallupintekijä kysyen kuntavaaliaiheisia kysymyksiä. Vastaillessani tajusin, etten enää tiedä miten kuntapalvelut pelaavat Helsingissä, koska en ole niitä aikoihin käyttänyt. Nytkin odotan Chiang Maihin pääsyä, jotta voin mennä siellä tarkistuttamaan hampaani. Meinasin myös vastata erääseen sähköpostiini tulleeseen kyselyyn, mutta se tyssäsi kysymykseen siitä, minkä kokoinen asuinalueeni on. Ajattelin että ehkä kysely ei muutenkaan koske minua, ulkomaan irtolaista.

Äänestäminen ulkomailta käsin

Onneksi minulla ei ole vaikeutta päättää ketä äänestän, koska päätökseni perustuvat arvoihini. Kävin Bangkokissa äänestämässä viime eurovaaleissa, mutta minulta on jäänyt vaaleja väliinkin, koska auki olevat äänestyspaikat ovat olleet kaukana. Vuosi sitten huhtikuussa Yhdysvalloissa äänestyspaikat olivat auki vain joitain päiviä eivätkä ne sopineet reittimme varrelle. Ensi huhtikuussa kuntavaalien aikaan pitää käydä Suomessa äänestämässä ennakkoon, koska en ole vaalipäivänä Helsingissä.

Vaikea vastata yksinkertaiseen kysymykseen asuinpaikasta

Oltuani liikkeellä lähemmäs kolme vuotta en oikein koe asuvani Helsingissä. Peruskysymys siitä missä asun on joskus kiusallinen, kun en tiedä mitä kellekin milloinkin vastaisin. Oltuani nyt viikon Thaimaassa olen vastaillut mitä sattuu myös thaimaalaisille, jotka kysyvät olenko lomalla, miten pitkään olen ollut Thaimaassa ja miten pitkään aion olla. On vähän monimutkaista, kun välillä paikka vaihtuu viikon välein ja välillä olen ollut Thaimaassa vuoden ja sitten taas muutaman kuukauden Suomessa, jossa myös oleilen muutamalla eri paikkakunnalla. Joillekin voin sanoa viettäväni vähän tämmöistä nomadielämää.

Kulttuurissa mukana pysyminen

Etenkin populaarikulttuuri voi olla semmoinen ala, missä olen vähän pihalla. Se varmasti auttoi, kun viime talvena katsoin Vain elämää -sarjaa ja olen katsonut Siskonpedit ja Putoukset netistä. Pitäisi vain roikkua Youtubessa ja sosiaalisessa mediassa pysyäkseen kärryillä, mutta en haluaisi viettää enempää aikaa somen äärellä. Parikymmentä vuotta sitten ihmiset ovat ulkomailla varmasti pudonneet kelkasta tosi pian, kun ei ole ollut internettiä. No, maailma oli silloin kuitenkin hitaampi ja oli vähemmän mitä seurata. Nyt on niin paljon kaikkea.

Sosiaalisten kuvioiden ylläpito

En olisi vielä nuorempana ollut valmis hyppäämään pois normaalista sosiaalisesta elämästä, koska halusin pysyä mukana kuvioissa, jotka voivat nuorilla olla nopealiikkeisiäkin. Kun olin 18-vuotias en edes lähtenyt mukaan kuukauden Intian matkalle, koska halusin pysyä Helsingissä, jonne olin juuri muuttanut. Se oli mielestäni kiinnostavampaa. Nykyään kuukausi sinne tai tänne ei ole yhtään mitään. Eipä oikein vuosikaan. Nuorempien elämä on usein kiivastahtisempaa ja pienet asiat merkityksellisempiä. Nuoret saattavat muuttua yhdessä kesässä, vanhoilla elämä on stabiilimpaa, vaikka vastaan tulisi isompiakin muutoksia.

Minulta menee vähän ohi toisten ihmisten vauvojen syntymät, parisuhteiden solmimiset ja purkautumiset, työpaikat ja opiskelut. Mutta toisaalta ihmisille ei tapahdu paljoa mitään, kuten ei minullekaan, vaikka näennäisen paljon uusia juttuja ulkomailla koenkin. Mutta ei siinä ole mitään erikoista. Onneksi minulla on kavereita, joita on hyvä nähdä monenkin vuoden tauon päästä ja jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin.

On varmasti ihmisiä, joiden tuttavapiiri ei jotenkin hyväksyisi toisten outoa elämäntapaa. Ihmisiä, joiden ympäristö tuottaa heille statusstressin. Olen säästynyt tältä.

Ura

Olen tyytyväinen, että olin kymmenen vuotta työelämässä ennen kuin aloitin tämän Thaimaassa oleskelun. Koen saaneeni arvokasta kokemusta työpaikoillani. Tiedän kyllä varoittelut siitä, että kohta en enää saisi töitä Suomessa oltuani pitkään poissa, mutta se ei vain voi olla syy vastahakoisesti palata stabiiliin elämään, kun muuten ei ole ainakaan vielä pakko. Voisin kyllä ajatella vuotta tai kahta paikallaan Helsingissä. Mutta minkään ei tarvitse olla lopullista, siksi kyse ei olisi Suomeen ”paluusta”. Yhtä lailla nyt olisin voinut ”palata” Thaimaahan.

Olen itse asiassa aloittanut vähän uudenlaiset urantapaiset täällä Thaimaassa, ja minulla on optimistinen suhtautuminen siihen, että uusia mahdollisuuksia avautuu aina.

Yleisesti minusta on kiva sekoittaa pakkaa siitä, että ihmisellä tarvitsisi olla vain yksi asuinpaikka, vain yksi ammatti, pysyvä koti, omia tavaroita ympärillään, kattava vaatevarasto, sellainen parisuhde jossa kaikki tehdään yhdessä, varmat suunnitelmat ja säännöllinen elämä.

Lue myös: Hyvinvointia vähemmällä Thaimaassa >>

Lue kaikki irtiotto- ja nomadiaiheiset jutut >>