Olin kuukausi sitten kolmen yön reissulla Fuengirolassa. Kaikista mahdollisista paikoista valitsin pitkän viikonlopun lomakohteeksi Fuengirolan Espanjan Aurinkorannikolla, mitä ihmettä? Kyse oli tutkimusmatkasta, halusin lähteä katsomaan millaista siellä on. Jos joskus haluamme muuttaa Espanjaan, niin kai tiedustelureissut on jostain aloitettava. En ole paljoa Espanjassa käynyt ja selvitettävää on paljon seutujen suhteen. Mielestäni oli kannattavaa aloittaa paikasta, joka vetää eniten suomalaisia, tai sitten päinvastoin, ehkä ei olisi pitänyt aloittaa sieltä ollenkaan. Mutta kun vaihtoehtoja on niin paljon ja netistä tietoa etsiessäni eniten on tullut vastaan Fuengirola-juttuja, niin olin liian utelias paikan suhteen. Jos en olisi pitänyt siitä ollenkaan, tietäisin sitten sulkea sen pois suunnitelmista ja suunnata muualle. Lue: Muuttaisiko sitä seuraavaksi Espanjaan? (2018) >>
No mitä tykkäsin Fuengirolasta? Pidin siitä, paljonkin. Jos olet seurannut blogiani, niin tiedät että olen enemmän suuntautunut reppureissaukseen kuin pakettimatkailuun resorteissa, jota voin kyllä myös tehdä. Mutta Fuengirola ei mielestäni ollut yhtään mikään Hurghada. Ensinnäkin Malagan lentokentältä pääsi näppärän urbaanisti lähijunalla puolessa tunnissa Fuengirolan keskustaan, josta oli viiden minuutin kävely rannalla olevaan hotelliimme. Sitten parin päivän aikana ihmettelin, missä kaikki hotellit ovat, puhumattakaan missä ovat resortit, joissa hiekkarannan äärellä olisi iso kompleksi uima-altaineen. Tuli vaikutelma, että se on toimiva pieni kaupunki meren rannalla vuorten juurella.
Ne vuoret! Heti Malagaan laskeuduttua ihailin kukkuloita lentokentän vierellä ja tähyilin olisiko siellä yksittäisiä taloja kauempana asutusryppäistä. Sellaiseen haluaisin, vähintään kylän laidalle, jotta pääsisi suoraan tyhjille mäkien rinteille koirien kanssa kävelemään.
En tiedä sitten millainen tunnelma Fuengirolassa olisi kuumaan kesäaikaan, kun turistit tepsuttelevat uikkareissaan ja yrittävät ne päällään kauppoihin ja ravintoloihin. Hiekkarannat ovat täynnä väkeä. Mutta kun en minä siellä hiekalla itse kuitenkaan olisi. Se mietitytti, että kulkeeko junia ja busseja sesonkiaikaan useammin. Niiden luulisi olevan silloin tosi täysiä. Varmaan kun olen tottunut Thaimaan turistirysiin, vaikutti Fuengirola normaalilta eurooppalaiselta kaupungilta. Ainakin helmikuun lopussa.
Jos lukee matkaopaskirjoja, niin niissä valistetaan siitä, että Aurinkorannikko ei ole sitä autenttisinta Espanjaa. Mutta enpä tiedä haittaisiko se minua sitten yhtään, koska olen etsimässä vain mukavaa asuinpaikkaa enkä sukellusta aidoimpaan Espanjaan. Sitähän en tiedä kumpi on kivempi, todellinen Espanja vai Aurinkorannikko, jossa asuu satoja tuhansia ulkomaisia.
Luulen, että emme sijoittuisi kovinkaan lähelle varsinaista rannikkoa, vaan enemmän sisämaahan vaikkapa tunnin matkan päähän merestä. Minä en merta kaipaisi, jos on vuoret, mutta puolisoni toivoo pääsevänsä esimerkiksi laitesukeltamaan. Sisämaassa pitäisi olla halvempaa, koska useimmat expatit haluavat nimenomaan lähelle hiekkarantoja ja nostavat siellä hintatasoa.
Lue myös:
Muuttaisiko sitä seuraavaksi Espanjaan? (2018)>>
Barcelona turisteja täynnä (2016) >>
Kooste elämästä Koh Lantalla Thaimaassa (2018) >>
reissaustajaruokaa.com 
Tuttuja maisemia 🙂 Alhaurin el Grande oli siitä kiva asuinpaikka, että kotiovelta pääsi aloittamaan patikoinnin suoraan Mijas-vuorelle. Sisämaan puoleinen vuorenrinne kasvaa tiheää männikköä joka tarjoaa kuumalla säällä varjoa. Rannikon puoli on harvempi ja karumpi.
Löysimme Alhaurinista todella halvan asunnon, vain 250 euroa kuussa+sähkö. Se oli vieläpä maalaistalo omalla pikku pihalla, mutta muistutti hieman rivitaloa, kun asuttiin niin lähekkäin muita. Naapurissa asui pelkkiä paikallisia, mikä oli myös kiva juttu 🙂
Myös Alhaurin de la Torressa taitaa olla edullisia asuntoja, mutta se ei ole niin kylämäinen vaan isompi kaupunki, josta on hyvät liikenneyhteydet Malagaan ja muualle rannikolle. Ja sinne rannikolle kyllä kaipailee kesäisin uimaan, kun sisämaassa on tukalan kuuma. Rannat ovat kesäisin ihan tukossa, mutta me kävimme uimassa kalliorannoilla omissa ”salapaikoissamme”, joissa ei ollut muita. Luulisin että valitsisin Alhaurin de la Torren tällä hetkellä hyvien bussiyhteyksien takia ja myös siksi, että siellä on Aldi, josta saa paljon vegejuttuja 😀
Tuli pitkästä aikaa kurkattua välittäjän sivuja, josta aikoinaan asunto vuokrattiin ja siellä on kyllä hyvän näköisiä maalaistaloja tälläkin hetkellä tarjolla! Toivottavasti ei haittaa, mutta pistän linkin tänne jos kiinnostaa:
http://www.alhaurinrentals.com/P1B.html
Meidän kämppä oli muuten tuo ref.387. ja näköjään hinta on noussut viidelläkympillä 😀
Kiitos linkistä! On ollut vaikeahkoa löytää kunnollisia vuokraussivustoja kaikenlaisten luksusvilloja ja merenrantahuoneistoja kauppaavien sivujen joukosta, joten vinkit ovat mieleisiä. Hyvä tietää, että country housekin voi välillä tarkoittaa sitä, että aidan takana on heti naapuri. Haluttaisiin mielellään erilleen, ettei olisi koiriamme appelsiineilla ja sitruunoilla heitteleviä naapureita, kuten Coinin tutullamme… Mutta tuo teillä vuokralla ollut kämppä vaikutti oikein loistavalta, järkevän kokoinen ja kunnollisen korkeat muurit. Usein onkin vuokralle tarjottavina meidän kannalta turhan isoja taloja uima-altaineen. Vaikka kesäkuumalla sekin osoittautuisi varmasti tarpeelliseksi!
Tällä hetkellä just kiinnostaa nuo alueet Coinin suuntaan, eli Alhaurin el Granden aluekin. Meidän poppoolla auto tulee olemaan varmaan välttämätön, joten enempikin landelle voisi mennä. Ja varmaan kesiksi ajettaisiin Suomeen, jos vain elämä järjestyisi sillä tavalla. Meillä on vielä paljon aikaa suunnitella ja toivoa, että hyvä talo tulisi sopivaan aikaan vuokralle!