Tarifan Colada de la Costa -kävelyreitti Espanjassa

on
Kävelimme polkua tälle rannalle asti.

Aivan Tarifan keskustan itäiseltä rannalta alkaa Estrechon luonnonpuisto, jossa on rannanmyötäinen Colada de la Costa -polku. Se on yhdensuuntainen polku, joten useimpien tarvitsee tallustaa samaa reittiä takaisin. Reitti päätyisi Pelayon kylän Huerta Grandeen Algecirasin kaupunkiin johtavan N-340 -tien varrelle. Ensin olisi 11,3 km matkaa Colada de la Costan päätepisteeseen rannalla, josta olisi varmaan ainakin muutaman kilometrin pituinen polku Huerta Grandeen. Huerta Grandessa olisi vierailijakeskus ja toiselta puolelta N-340 -tietä pitäisi kai alkaa Los Alcornocalesin luonnonpuiston reittejä (ks. reittejä Junta de Andalucian sivuilta).

Colada de la Costa kulkee samaa matkaa pitkien E 12 ja GR 92 -reittien kanssa, joita pitkin pääsisi kävelemään Algecirasiin asti 26 km matkan. E 12 -reitti Sendero Europeo Arco Mediterráneosta pitäisi tulla polku, jota pääsisi kävelemään Välimeren rannikkoa pitkin Tarifasta Sloveniaan asti, mutta ymmärtääkseni se ei ole vielä ollenkaan yhtenäinen reitti ja sitä kehitetään. E 10 kulkee myös Espanjan ja Ranskan rannikkoa samaa matkaa, mutta eroaa sitten pohjoiseen hypähtäen Saksasta Suomeen. Lue lisää mm. Andalnatura-sivustolta >>

Me taidettiin kävellä polkua puolitoista tuntia suuntaansa. Vaikka aivan alun jälkeen meri olikin koko ajan vieressä, ei polku ollut koko ajan erityisen nättiä, kun se kulki jonkinlaisessa notkelmassa kallioiden välissä. Maa oli paljolti ruskeaa. Reitti taitaa olla entinen Tarifan ja Algecirasin välinen karjapolku.

Alueen patikointimahdollisuuksista löytyy kivasti tietoa espanjankieliseltä Senderismo Carlos y Petra -blogista >>

 

Tässä kartassa näkyy parhaiten Tarifan lähistön kävelyreitit. 
Tästä kartasta voi löytää muita karjapolkuja, joista osa menee rantaan Colada de la Costalle.
Colada de la Costan kävelypolku lähtee tällaisena Tarifan vanhasta kaupungista. Edessä näkyvälle kukkulalle ei kiivetä, vaan se ohitetaan vasemmalta. Matkalla oli jättimäisiä agaaveja.
Jättiagaaveja tosi korkeine kukkineen. Lehtirypäs kuolee pois sitten kun se on kukkinut.
Tämä polku oli väärä ja johti joidenkin pihaan.
Jonkin aikaa kuljetaan tällaista polkua pitkin, ennen kuin palataan meren äärelle. Polun lähtöpaikan jälkeen opastus oli hieman heikkoa, mutta parani sitten rannalla, jossa toisaalta polun kulku oli aika ilmeistä.

Tällainen pieni hiekkaranta löytyy hetken kävelyn päästä. Rannan edessä on mielenkiintoisesti kehittynyt tuollaiset riutat.
Jännää reikäistä kiveä rannalla.

Tässä kohdassa käännyimme takaisin Tarifaan.
Kuljimme parin laitumen läpi ja lehmien takia piti pujahtaa tällaisten kapeiden lehmäporttien läpi. Jotenkin nyt emme juuri stressanneet lehmälaitumella kävelystä koirinemme, vaikka Itävallan Zell am Seessä se kuumotti. Jostain syystä koirammekin ottivat tällä kertaa ihan rauhassa lehmien kanssa, vaikka usein muualla ovat intoutuneet haukkumaan lehmiä nähdessään.

Tässä oikealla näkyy jo Tarifan sataman Punta de Santon laituri.
Lähellä Tarifaa kuljetaan hetki tällaista kaislojen reunoittamaan polkua pitkin.

 

2 Comments Lisää omasi

  1. Päivitysilmoitus: Vuoden 2020 reissukooste
  2. Päivitysilmoitus: Espanjan eteläisin Tarifa

Jätä kommentti